Historia nyt! Kevään 2019 ohjelma

Turun Historiallisen Yhdistyksen ja Turun kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämät Historia nyt! -luennot jatkuvat jälleen heti tammikuun alusta joka kuun ensimmäinen tiistai 8.1. alkaen (huom poikkeuksena ma 1.4!). Tervetuloa!

HUOM! Historia nyt! -luentojen päivä vaihtuu keskiviikosta tiistaiksi!

 

Kevään 2019 ohjelma:

ti 8.1. klo 18.

Kirsi Vainio-Korhonen: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa

Kirsi Vainio-Korhonen kertoo vuonna 2018 ilmestyneestä, 1800-luvun alun seksityöläisiä käsittelevästä kirjastaan.

Turussa tehtiin 18. lokakuuta vuonna 1838 Suomen siihenastisen historian laajin kupparatsia. Poliisin valvontakirjaan kertyi pitkä lista sukupuolitautitarkastuksiin pakotettujen naisten nimiä. Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa olivat kaksi poliisin valvontakirjaan päätynyttä seksityöläistä. Millainen oli heidän elämänsä ja miten he päätyivät harjoittamaan ammattiaan? Millaista oli olla prostituoitu 1800-luvun Suomessa? Kirsi Vainio-Korhosen teos herättää henkiin Musta-Maijan, Kirppu-Kaisan sekä muiden valvontakirjaan päätyneiden naisten elämäntarinat. Köyhyyden, lukutaidottomuuden ja rikollisuuden ympärille kietoutuvat elämät kertovat kuvaavasti myös suomalaisen syrjäytymisen historiasta.

Kirsi Vainio-Korhonen on palkittu tietokirjailija, historioitsija ja Suomen historian professori Turun yliopistossa.

 

ti 5.2. klo 18.

Olli Kleemola ja Silja Pitkänen: Valokuvat ja historia

Yhteiskunnan visualisoitumisen myötä valokuvat muodostavat ja tulevat muodostamaan yhä merkittävämmän osan historioitsijoiden käytössä olevasta lähdeaineistosta. Nykyisessä digitaalisessa maailmassa myös historiallinen tieto ja sen erilaiset narratiivit välittyvät yhä useammin visuaalisesti ja historialliset käännekohdat kiinnittyvät useasti niin sanottuihin ”avainkuviin”. Photographs and History -kirjan (K&H kustannus 2018) toimittajat etsivät esitelmässään vastausta siihen, millä tavoin valokuvia voidaan käyttää historiantutkimuksen lähteenä, millaisiin kysymyksiin kuvalliset lähdeaineistot voivat antaa vastauksia ja mitä haasteita kuva-aineiston käyttäjän on varauduttava kohtaamaan.

VTT Olli Kleemola toimii post doc -tutkijana Turun poliittisen historian oppianeessa. Hänen väitöskirjansa käsitteli sotavalokuvien käyttöä viholliskuvien rakentamiseen toisen maailmansodan Saksassa ja Suomessa. Hänen erikoistumisalueitaan ovat kuvallisten lähteiden käyttö historiantutkimuksessa sekä uusi sotahistoria.

FM Silja Pitkänen valmistelee Jyväskylän yliopiston yleisen historian oppiaineessa väitöskirjaa 1930-luvun Neuvostoliiton ja Saksan propagandavalokuvista. Hän tutkii, miten lapset esitetään valokuvissa, ja kuinka lapsiaiheisia valokuvia käytettiin kansakunnan rakentamisessa.

 

ti 5.3. klo 18.

Maiju Kannisto: Ohjelmatuotannosta brändien tekijäksi – kaupallisen television muutos 1980-luvulta 2000-luvulle

FT Maiju Kannisto kertoo väitöstutkimuksestaan, joka tarkastelee suomalaisen kaupallisen television tuotantokulttuurin muutosta 1980-luvulta 2000-luvulle. Tutkimus tarkastelee tuotantokulttuuria eri näkökulmista: yhtiöidentiteettiä, kohderyhmien muotoutumista mainosmyynnissä, ohjelmasijoittelun ja ohjelmatuotannon strategioita. Näin tutkimus valottaa monitahoisesti kaupallisen yhtiön toimintaa ja arvoja televisioruudun takana.

Tapaustutkimuksena on Suomen pitkäikäisin ja edelleen johtava kaupallinen televisiotoimija MTV Oy. Sen merkitys suomalaisessa televisiotoiminnassa on erityinen, yhtiö muodosti kansainvälisesti ainutlaatuisessa yhteistyöjärjestelyssä vastinparin julkisen palvelun Yleisradiolle televisiotoiminnan alkuvaiheista alkaen. Yksittäisen yhtiön kautta piirtyy esiin laajemmin suomalaisen mediakentän murros 1980-luvulta 2000-luvulle. Juuri tuolloin tapahtui ratkaiseva käänne kaupallisuuden hahmottamisessa – talouden puhetapa nousi hallitsevaksi ja normalisoi kaupallisuuden uhasta välttämättömyydeksi.

 

ma 1.4. klo 18.

Paneeli: Vale- ja pilauutiset kautta aikojen

Keskustelijoina Benita Heiskanen, Petri Paju, Hannu Salmi ja Charlotta Wolff

Paneelikeskustelu käsittelee vale- ja pilauutisten historiaa. Keskustelijoina Turun yliopiston tutkijoita.

 

ti 7.5. klo 18.

Kirsi Salonen ja Keskiajan sarastaessa -hankkeen tutkijoita: Koroinen. Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus

Turun Koroistenniemi on ainutlaatuinen kohde Suomen historiassa. Siellä sijaitsi 1200-luvun toiselta neljännekseltä aina 1300-luvun taitteeseen asti Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus, tuomiokirkko ja piispallinen asunto. Sieltä käsin johdettiin maamme kristillistymistä ja kirkollisen hallinnon muovautumista.

Monitieteisessä teoksessa hahmotellaan laajan asiantuntijajoukon voimin Koroisten käyttöhistoriaa ennen kirkollisen hallinnon saapumista, piispanistuimen perustamista, alueen käytön muutoksia 1200-luvulta keskiajan loppuun sekä niemen käytön hiipumista ja myöhempää hyödyntämistä. Koroisten ajan tärkeydestä huolimatta siitä on ollut olemassa yllättävän vähän tutkimusta. Turkulaisten arkeologien ja historioitsijoiden Keskiajan sarastaessa -hanke on paikannut tätä puutetta ja tarkastellut 1900-luvun alun kaivauslöytöjen ja keskiajan historiallisten lähteiden uudelleenanalyysin kautta Koroisten alueen historiaa. Hankkeen tulokset on koottu THY:n julkaisemaan Koroinen. Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus -kirjaan.

Teoksen uudet tulkinnat eivät luo kuvaa ainoastaan yhdestä yksittäisestä kohteesta ja sen historiasta, vaan Koroisten valtavan varhaishistoriallisen merkityksen vuoksi tulokset laajentavat nykyisiä käsityksiä esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteesta sekä kristillisen kulttuurin vakiintumisesta Suomeen.

 

ti 4.6. klo 18.

Matti Välimäki: Kansallisvaltiollinen utilitarismi ja humanitarismi ulkomaalaispoliittisten puhetapojen tausta-ajattelumalleina

Myös globalisaation tai kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääntymisen aikakaudella kansallisvaltion tarkastelukulma on säilynyt poliittisille toimijoille keskeisenä tapana lähestyä ulkomaalaispoliittisia kysymyksiä. Esitelmässä esitellään kaksi keskeistä puhetapojen mallia – kansallisvaltiollinen hyötyajattelu (utilitarismi) ja humanitarismi – jotka nojaavat erilaisiin ideologisiin ajattelumalleihin liittyen kansallisvaltioiden ja muuttavien ihmisten tarpeisiin sekä kansallisvaltion identiteettiin. Toisinaan utilitarismi ja humanitarismi esiintyvät poliittisessa puheessa yhdessä, mutta usein ne poissulkevat toisensa. Lisäksi tarkasteltava muuttajien ryhmä tai poliittisen toimijan puoluetausta monesti määrittävät valittua lähestymistapaa.

Esitelmä perustuu Välimäen suomalaisten puolueiden maahanmuuttonäkemyksiä vuosina 1973–2015 käsittelevään väitöstutkimukseen.

Kategoria(t): Ajankohtaista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *