Historia nyt! Kevään 2020 ohjelma

Turun Historiallisen Yhdistyksen ja Turun kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämät Historia nyt! -luennot jatkuvat jälleen uusin aihein. Luennot järjestetään tuttuun tapaan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studio-tilassa klo 18. Tervetuloa kuuntelemaan!

 

ti 4.2. klo 18 Heta Lähdesmäki, FM, väitellyt: Susien paikat 1900-luvun Suomessa – Susista, mielikuvista ja monilajisen historian tutkimisesta

Viime vuosisadan aikana susien esiintymisessä ja yhteiskunnallisessa asemassa tapahtui suuria muutoksia. Tuolloin syntyi myös useita edelleenkin voimassa olevia mielikuvia susien fyysisestä sijainnista, kuten käsitys häirikkösusista. FM (väitellyt) Heta Lähdesmäki tarkasteli kulttuurihistorian väitöskirjassaan Susien paikat. Ihminen ja susi 1900-luvun Suomessa susien fyysistä sijaintia ja siihen liittyviä mielikuvia. Tutkimus osoitti mielikuvien syntyneen, voimistuneen ja tulleen haastetuiksi lajienvälisessä suhteessa, erilaisten ihmisryhmien ja susien toimesta. Molemmat lajit vaikuttivat myös siihen, millainen susien fyysinen sijainti kulloinkin oli. Lähdesmäki valottaa esitelmässään, millaista susien esiintyminen 1900-luvun Suomessa historiallisten aineistojen valossa oli sekä avaa ja purkaa erilaisia viime vuosisadalla voimistuneita tai syntyneitä käsityksiä. Lisäksi esitelmässä pohditaan, miten historiantutkimuksen parissa on mahdollista tutkia ihmisten lisäksi muita eläimiä.

FM (väitellyt) Heta Lähdesmäki on historioitsija ja Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seuran, YKES ry:n puheenjohtaja. Hän väitteli 18.1.2020 Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineesta. Tällä hetkellä Lähdesmäki työskentelee monitieteisessä, Seilin saaren luontoa tutkivassa Elämän saari -hankkeessa.

***

ma 2.3. klo 18 Reima Välimäki, FT ja Mila Oiva, FT: Muinaisten kuningaskuntien salattu historia. Suomalaisia ja venäläisiä näennäishistoriallisia internetkeskusteluja

Suomen- ja venäjänkielisessä internetissä leviää tavallisten historiaentusiastien ja ammattihistorioitsijoiden tuottamien tekstien lisäksi kertomuksia, jotka levittävät valheellista, liioiteltua ja äärimmäisen valikoitua tietoa Suomen ja Venäjän rautakaudesta ja keskiajasta. Niiden tavoitteena on usein paljastaan ”salattu” tai ”piilotettu” historia, ja ne pyrkivät esiintymään historiankirjoituksena, noudattamatta kuitenkaan tieteen sääntöjä. Viime vuosina nämä salaliittomaiset käsitykset historiasta ovat levinneet internetin keskustelupalstoille ja lehtien kommenttiosioihin keräten tuhansia lukijoita. Millaisia nämä tekstit ovat ja kuinka laajalle ne leviävät? Mitä niistä pitäisi ajatella? Entä kuinka voi erottaa näennäishistoriallisen tekstin tavallisesta tekstistä?

Luento pohjautuu Turun yliopistossa käynnissä olevaan ”Muinaiset kuningaskunnat ja Venäjän perustajat: pseudohistoria ja historiapolitiikka 2000-luvun Suomessa (PSEUDOHISTORIA)” hankkeeseen, jossa tutkitaan Suomen ja sen lähialueiden varhaishistoriaan ja keskiaikaan liittyvää pseudohistoriallista 2000-luvun internetkeskustelua. Hankkeen kotisivu löytyy täältä. Luennoitsijoina toimivat FT Reima Välimäki (projektin johtaja) ja FT Mila Oiva.

***

ma 6.4. klo 18 Anna-Leena Perämäki, FM, väitellyt: Kirjoitettu vaino – nuorten juutalaisnaisten päiväkirjat ja selviytyminen toisen maailmansodan aikaisessa Ranskassa ja Alankomaissa

FT Anna-Leena Perämäki kertoo kulttuurihistorian väitöstutkimuksestaan, joka tarkastelee selviytymiskeinoja juutalaisvainoista nuorten naisten päiväkirjoissa 1940-luvun Ranskassa ja Alankomaissa.

Tutkimuksen ja luennon pääosassa on viisi nuorta juutalaisnaista – Hélène Berr, Anne Frank, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer Alankomaissa – jotka pitivät päiväkirjaa toisen maailmansodan aikaisessa Länsi-Euroopassa. Päiväkirjat, joista Berrin ja Frankin tekstit on myöhemmin myös julkaistu, kattavat vuodet 1940–1945. Berr, Jesion ja Kaufmann elivät päiväkirjaa kirjoittaessaan Pariisissa, Frank ja Meyer piileskelivät Alankomaissa.

Tutkimuksessa selviytyminen liittyy päiväkirjateksteistä nouseviin, kirjoittajien itsensä tärkeinä kokemiin keinoihin, joiden avulla ahdistavaa tilannetta oli mahdollista kestää paremmin. Tarkastelun keskiössä on selviytymiskeinojen ilmeneminen käytännössä erilaisissa tilanteissa ja se, miten päiväkirjanpitäjät niitä kuvailivat. Selviytymiskeinojen ohella luento käsittelee myös laajemmin päiväkirjoja, niiden luonnetta ja merkitystä kirjoittajilleen sekä sitä, millaisina juutalaisvainot ja sota-aika piirtyvät niissä esiin. Juutalaisvainojen ja niiden keskellä selviytymisen kokemus näyttäytyy kirjoitettuna vainona.

***

ti 5.5. klo 18 Juhana Saarelainen, FT: Lönnrot, Kalevala ja kulttuurin modernisoiminen 1800-luvulla

Elias Lönnrotiin ja Kalevalaan liitetään edelleen paljon käsityksiä, joissa eepos nähdään kuin muistiinpanona muinaisesta suullisesta kulttuurista. Tutkimuksessa on kuitenkin jo pitkään korostettu Lönnrotin aktiivista roolia Kalevalan luomisessa. Esitelmässä Kalevalaa ja Lönnrotin työskentelyä tarkastellaan aikakauden oppineiden tieteellisten ja filosofisten keskustelujen valossa. Silloin paljastuu moniulotteinen teos, jonka ainoa tarkoitus ei ollutkaan rakentaa kuvaa kaukaisesta menneisyydestä. Lönnrot ei halunnut, että kansanrunous vain museoitaisiin kansien väliin, vaan sen pohjalta piti myös katsoa tulevaisuuteen ja kehittää uutta, modernia suomenkielistä kulttuuria. Kalevala on siten hybridinen teos, jossa Lönnrot yhdisti suullista ja kirjallista runoutta, vanhaa ja uutta kulttuuria sekä tieteellisiä ja taiteellisia päämääriä.

FT Juhana Saarelainen on 1800-luvun alkupuolen kulttuurihistoriaan erikoistunut historiantutkija. Tällä hetkellä Saarelainen työskentelee Helsingin yliopistossa professori Lotte Tarkan tutkimushankkeessa Suullisen kulttuurin mykistetyt muusat. Ideologia, transnationalismi ja vaiennetut lähteet kansallisten kulttuuriperintöjen ja kirjallisuuksien luomisessa. Hän on myös työskennellyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hankkeessa Avoin Kalevala, joka toimittaa kansalliseepoksen ensimmäistä tieteellistä ja digitaalista editiota. Saarelainen väitteli Turun yliopistossa toukokuussa 2019 kulttuurihistorian oppiaineesta aiheella Runous, tieto ja kansa. Elias Lönnrotin ajattelu ja toiminta aikalaisfilosofian kontekstissa.

***

ti 2.6. klo 18 Puhuvat koneet -hanke: Vainoharhaisista tietokoneista virtuaalirakastettuihin. Keinoälyn ja puhuvien koneiden kuvittelua ja historiaa

Idea puhuvasta koneesta on kiehtonut jo kauan sekä taiteilijoiden ja kirjailijoiden mielikuvitusta että mekaniikan ja tekniikan taitajien älynystyröitä. Puhuvilla koneilla on niin ideoina kuin laitteina takanaan historiaa, jossa kietoutuvat yhteen ihmisen mielikuvitus ja tulevaisuusajattelu, tekninen osaaminen, viihdyttäminen ja hyötyajattelu. Lisäksi mukana ovat kulkeneet laajemmat kysymykset siitä, millaista on olla ihminen, mitkä ovat ihmisyyden reunaehdot ja tunnusmerkit sekä siitä, miten ihminen pyrkii tekniikallaan jäljittelemään luontoa yhä täydellisemmin, esimerkiksi omaa kehoaan mallina käyttäen.

Koneen Säätiön vuosiksi 2018–2022 rahoittama, Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteentutkimuksen laitoksella toimiva Puhuvat Koneet – Elektroninen ihmisääni tunteiden ja itseymmärryksen tulkkina 1960–2020 tutkii tieteen ja taiteen keinoin ihmisen ja koneen vuorovaikutusta inhimillisen äänen ja puheen näkökulmasta. Tutkijat ja taiteilijat kysyvät, miten kulttuuriset käsitykset ihmisen ja koneen välisestä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta ovat muuttuneet viimeisten 60 vuoden aikana ja miten äänen ja puheen merkitys on noussut yhä tärkeämmäksi tekoälysovellusten ja kommunikoivien robottien kehityksen edetessä. Teemaa tutkitaan niin median ja viestinnän tutkimuksen, kulttuurihistorian, tekniikan historian, taiteentutkimuksen kuin populaarikulttuurin tutkimuksenkin välinein.

Projektin johtaja dosentti Pertti Grönholm
Projektin tutkija dosentti Kimi Kärki

Kategoria(t): Ajankohtaista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *