Historia nyt! syksyllä 2015

Turun Historiallisen Yhdistyksen ja Turun kaupungin pääkirjaston yhteistyössä järjestämä Historia nyt! -sarja jatkuu syksyllä 2015. Jälleen historiaa tarkastellaan monimuotoisesti kiinnostavista teemoista. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan esitelmiä Studioon klo 18-19!

1.9.  Pertti Grönholm ja Heli Paalumäki: Aikamatkoja utopioiden ja nostalgian Eurooppaan

7.10. Tuomas Räsänen: Itämeren ympäristökriisi

4.11. Tuomas Hovi: Dracula – fiktion ja historian sekoitus

2.12 Louis Clerc, Virpi Kivioja ja Olli Kleemola: Propagandasta nation brandingiin – Suomen ulkosuhteiden ja maakuvan rakentamisen historiaa

***

Pertti Grönholm ja Heli Paalumäki: Aikamatkoja utopioiden ja nostalgian Eurooppaan

Kaipaava moderni – Nostalgian ja utopian kohtaamisia Euroopassa 1600-luvulta 2000-luvulle -kirjan toimittajat Pertti Grönholm ja Heli Paalumäki kertovat kirjan teemoista.

Kaipaus toiseen, nykyhetkeä parempaan, aikaan ja paikkaan on moderniin maailmaan ja erityisesti eurooppalaiseen kulttuuriin liittyvä ilmiö. Sekä menneisyyteen että tulevaan suuntautuva unelmointi ja kuvittelu ovat antaneet toivoa, mahdollisuuden rakentaa identiteettiä ja luoda suuria kertomuksia. Paremman maailman etsiminen toisesta ajasta tuntuu sitä houkuttelevammalta, mitä kaoottisempana me oman aikamme koemme. Nostalginen suhde menneeseen eri muodoissaan on korvannut tulevaisuuden unelmia ja sekoittunut niiden kanssa jo usein ennen omaa aikaamme. Tyytymättömyys ja toivo paremmasta ovat ainakin 1700-luvulta lähtien voineet suuntautua niin menneeseen kuin tulevaan.

Pertti Grönholm on yleisen historian dosentti Turun yliopistossa ja Turun yliopiston tutkijakollegiumin erikoistutkija. Hänen tutkimuskohteitaan ovat historiankirjoitus, historiakulttuuri ja historiapolitiikka Itämeren piirissä 1900–2000-luvuilla, kulttuurinen muisti ja muistamisen historia, eurooppalainen tulevaisuusajattelu ja populaarikulttuuri, erityisesti elektroninen pop-musiikki.

Heli Paalumäki on filosofian maisteri ja toimii yliopisto-opettajana Turun yliopiston yleisen historian oppiaineessa. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat tulevaisuusajattelun historia ja kulttuurinen muisti sekä 1900-luvun ranskalainen yhteiskunta ja aatehistoria.

Tuomas Räsänen: Itämeren ympäristökriisi

Vielä 1960-luvun alussa Itämeren kaltaisen valtavan vesimassan saastumista pidettiin mahdottomana. Vain kymmenen vuotta myöhemmin 1970-luvun alussa Itämeren eläimistä kuitenkin mitattiin tappavan korkeita ympäristömyrkkypitoisuuksia, meren pohja oli eloton ja pintavedet uhkasivat rehevöityä. Merentutkijat määrittivät Itämeren olevan maailman saastunein meri, jonka pelastaminen vaati nopeita kansallisia ja kansainvälisiä toimenpiteitä. Esitelmässä pohditaan Itämeren saastumistietoisuuden kehittymistä 1960–1970-luvun Suomessa sekä sitä, miten uusi käsitys Itämerestä kriisiytyneenä ympäristönä muutti suomalaisten suhdetta mereen.

Tuomas Räsäsen on filosofian maisteri ja toimii tutkijana Turun yliopiston yleisen historian oppiaineessa. Räsäsen Itämeren saastumiskeskustelua käsittelevä väitöskirja tarkastetaan syksyllä 2015.

Tuomas Hovi: Dracula – fiktion ja historian sekoitus

Vampyyrikreivi Dracula on eräs populaarikulttuurin tunnetuimpia hahmoja. Dracula on esiintynyt lukuisissa kirjoissa, peleissä, teatteriesityksissä sekä elokuvissa. Draculan sanotaankin olevan kaikkien aikojen filmatuin hahmo. Kiinnostus fiktiivistä Draculaa kohtaan on ollut niin suuri, että monet tutkijat ovat olleet kiinnostuneita myös hahmon historiallisista juurista. Fiktiiviseen Draculaan liitetään usein 1400-luvulla elänyt valakialainen (nykyisen Romanian osa) ruhtinas Vlad Seivästäjä, joka tunnettiin myös nimellä Dracula. Vaikka näillä kahdella hahmolla näyttäisikin päällisin puolin olevan yhtäläisyyksiä, ovat nämä yhteydet itse asiassa kuitenkin hyvin pinnallisia ja ohuita. Luento käsittelee sekä historiallista Draculaa, Vlad Seivästäjää että fiktiivistä vampyyrikreivi Draculaa sekä yhteyksiä ja eroja näiden hahmojen välillä.

Tuomas Hovi on tutkija folkloristiikan oppiaineessa Turun yliopistossa. Hovin väitöskirja ”Heritage through Fiction. Dracula Tourism in Romania” käsitteli Dracula-turismia Romaniassa ja sitä miten perinnettä, historiaa, kulttuuriperinnettä ja fiktioita käytetään ja hyödynnetään turismissa. Syyskuussa 2015 Hovilta ilmestyy suomenkielinen historiallisesta ja fiktiivisestä Draculasta kertova tietokirja ”Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula” (SKS).

Louis Clerc, Virpi Kivioja ja Olli Kleemola: Propagandasta nation brandingiin – Suomen ulkosuhteiden ja maakuvan rakentamisen historiaa

Suomi-kuvan peruskivi laskettiin eurooppalaisissa maailmannäyttelyissä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Suurruhtinaskunta-aikana alkanut Suomen ja suomalaisuuden mielikuvan rakentaminen on jatkunut koko itsenäisyyden ajan.  Esitelmässä pohditaan, miten ulkoista ja sisäistä Suomi-kuvaa on rakennettu eri aikoina aina itsenäisyydestä nykypäivään.

Louis Clerc  on filosofian tohtori ja toimii yliopistonlehtorina Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa. Clerc on julkaissut useita kirjoja ja artikkeleita tutkimusintressialueiltaan julkisuusdiplomatiasta, kansainvälisten suhteiden historiasta, Ranskan ja Suomen ulkopolitiikasta, ranskalais-pohjoismaisista suhteista ja Euroopan integraatiosta.

Virpi Kivioja on valtiotieteiden maisteri, tietokirjailija ja vapaa tutkija. Hänen kiinnostuksenkohteitaan ovat suomalaiset ja saksalaiset oppikirjat, kansalliset stereotypiat ja uusi sotahistoria.

Olli Kleemola on valtiotieteiden maisteri, joka valmistelee väitöskirjaansa suomalaisesta ja saksalaisesta toisen maailmansodan sotavalokuvauksesta Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineeseen. Kleemolan tutkimusintressejä ovat uusi sotahistoria, valokuvan ja sotavalokuvaamisen ja propagandan historia.

Kategoria(t): Ajankohtaista, Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *