Historia nyt! syksyn ohjelma

Historia nyt! 2017 syksy

Ajankohtaista historiantutkimusta esittelevän sarjan esitelmät pidetään Turun pääkirjaston Studiossa keskiviikkoisin klo 18-19. Lämpimästi tervetuloa!

6.9. Panu Savolainen: Teksteistä rakennettu kaupunki. Julkinen ja yksityinen tila Turussa 1740-1810

4.10. Heidi Hakkarainen: Wienin muutos populaareissa pilalehdissä 1857–1890

1.11. Paneelikeskustelu “Turun akatemian tiede ja kokoelmat”, vetäjänä prof. Hannu Salmi

13.12. Paneelikeskustelu ”Turun akatemia ja yliopistokaupungin arki”, vetäjänä FT Panu Savolainen

Esitelmien tarkemmat kuvaukset:

6.9. Panu Savolainen: Teksteistä rakennettu kaupunki. Julkinen ja yksityinen tila Turussa 1740-1810

Julkisen ja yksityisen rajapinta kaupunkitilassa on jatkuva julkisen keskustelun aihe. Vaikka käsitteet julkinen ja yksityinen juontuvat antiikista, niiden tilallisten merkitysten juuria on tutkittu vähän. Suunnilleen Turun kokoisissa kaupungeissa asui 1700-luvulla valtaosa Euroopan kaupungistuneesta väestöstä. Julkista ja yksityistä tilaa koskeva tutkimus on kuitenkin keskittynyt aikakauden suurkaupunkeihin, ja keskikokoisten kaupunkien tutkimus on jäänyt vähemmälle. Turkulaisista teksteistä hahmottuu 1700-luvun tilakäsitysten moninaisuus, joka poikkeaa modernista julkisen ja yksityisen tilan kahtiajaosta. Esitelmä avaa uusia näkökulmia sekä vuoden 1827 suurpaloa edeltäneeseen Turkuun että yleisemmin aikakauden Euroopan keskikokoisiin kaupunkiyhteisöihin.

Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa työskentelevä FT Panu Savolainen tutkii valon kokemushistoriaa 1800-luvulla. Hän toimii post doc -tutkijana Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoituksella .

Esitelmä perustuu Savolaisen väitöskirjaan Teksteistä rakennettu kaupunki. Julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa kielenkäytössä ja arkielämässä (2017).

 

4.10. Heidi Hakkarainen: Wienin muutos populaareissa pilalehdissä 1857–1890

Wien oli 1800-luvun lopulla Euroopan neljänneksi suurin kaupunki. Sen väkiluku nelinkertaistui yli kahteen miljoonaan asukkaaseen vuoteen 1910 mennessä. Vuonna 1857 aloitetun kaupunkiuudistuksen tarkoituksena oli modernisoida kasvavaa kaupunkia.  Seuraavien vuosikymmenten aikana Wienin uudelleenrakentaminen sai monia erilaisia merkityksiä. Se kytkeytyi nousevan keskiluokan pyrkimyksiin määritellä itseään ja uudenlaista modernia yhteiskuntaa. Toisaalta kaupunkitilan radikaali muutos oli tärkeä ristiriitojen aihe 1800-luvun lopulla. Vaikka varakas osa porvaristoa sai 1860-luvun poliittisten uudistusten myötä uudenlaista valtaa muokata kaupunkitilaa, suurin osa kaupunkilaisista oli poliittisen päätöksenteon ulkopuolella. Esitelmä tarkastelee sitä, miten Wienin porvaristo käsitteli modernisaatioon liittyvää epävarmuutta huumorin avulla. Kaupungin muutosta käsiteltiin suosituissa pilalehdissä, joihin myös lukijat lähettivät omia tekstejään ja pilakuvia julkaistavaksi. Vitsit ja pilakuvat toivat esiin kaupungin uudistamiseen liittyneitä jännitteitä ja ne avaavat yllättävän näkökulman vuosisadan vaihteen Wieniin.

Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa työskentelevä FT Heidi Hakkarainen toimii tutkijana akatemiaprofessori Hannu Salmen johtamassa hankkeessa ”Viral Culture in Early Nineteenth-Century Europe”.

Esitelmä perustuu Hakkaraisen väitöskirjaan Comical Modernity: Witzblätter, Popular Humour and the Transformation of City Space in Late Nineteenth-Century Vienna (2017).

 

1.11. Paneelikeskustelu “Turun akatemian tiede ja kokoelmat”, vetäjänä prof. Hannu Salmi

Panelistit: Leila Koivunen, Jukka Sarjala, Timo Vuorisalo, Johanna Wassholm

Turun akatemia oli 1700-luvun lopun Ruotsissa eräänlainen ”huippuyliopisto”, jossa kukoistivat sekä vuosisadan loppupuolen uushumanismi että luonnontieteet. Yhä näkyvä muisto tästä ajasta on Turun akatemiatalo, joka vuosikymmenten suunnitelmien jälkeen toi akatemian tutkimukselle, opetukselle ja kokoelmille ajanmukaiset tilat. Paneelikeskustelussa käsitellään Turun akatemiassa tehtyä tutkimusta, tieteellistä julkaisemista sekä tieteellisten kokoelmien karttumista vuosina 1640–1827.  Paneeli on osa 200 vuotta täyttävän Akatemiatalon juhlavuotta.

 

13.12. Paneelikeskustelu ”Turun akatemia ja yliopistokaupungin arki”, vetäjänä FT Panu Savolainen

Panelistit: Topi Artukka, Heli Rantala, Mari Välimäki

Turku oli 1600–1800-luvuilla lähes kahden vuosisadan ajan yksi Ruotsin harvoista yliopistokaupungeista. Akatemian opiskelijoita, virkakuntaa ja palveluskuntaa kuten puutarharenkejä oli enimmillään lähes kymmenesosa kaupungin. Akateeminen yhteisö oli näkyvä osa kaupungin arkielämää. Toisaalta akateemiset juhlat ja promootiot toivat Turun katukuvaan väläyksen keskiajalta juontuvaa seremoniallista perinnettä. Paneelikeskustelussa pohditaan, millaista oli opiskelijoiden arki, miten muu kaupunkiyhteisö koki akateemisen yhteisön läsnäolon ja miten akatemian toiminta näkyi kaupungin arjessa. Paneeli on osa 200 vuotta täyttävän Akatemiatalon juhlavuotta.

Kategoria(t): Ajankohtaista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *