Historia nyt! kevään ohjelma

Historia nyt! 2017 kevät

Ajankohtaista historiantutkimusta esittelevän sarjan esitelmät pidetään keskiviikkoisin Turun kaupunginkirjaston Studiossa (Linnakatu 2) klo 18-19.

Lämpimästi tervetuloa!

1.2. Reima Välimäki: Lännen skisma (1378-1417), harhaoppi ja auktoriteetin etsintä

1.3. Timo Soikkanen ja Vesa Vares: Turun poliisi 200 vuotta

5.4. Erkka Railo: Vaalikamppailuiden historia

3.5. Taina Syrjämaa ja Tuomas Räsänen: Eläimet historiassa

7.6. Rami Mähkä: Monty Python ja koominen keskiaika

 

Esitelmien tarkemmat kuvaukset:

1.2. Lännen skisma (1378-1417), harhaoppi ja auktoriteetin etsintä

Eräs keskiajan Euroopan suurimmista harhaoppivainoista, valdesilaisten käännyttäminen ja tuomitseminen saksankielisessä Euroopassa noin 1380-1410, osuu yksiin läntisen kirkon jakaneen skisman kanssa. 1378 kirkko ja sen perässä Euroopan valtakunnat olivat jakautuneet Rooman ja Avignonin paaviuden kannattajiin. Skisma ei ollut mitenkään ennenkuulumaton keskiajan kirkossa, mutta vuosikymmenien mittaiseksi pitkittyessään siitä tuli koko yhteiskuntaa kuormittanut kriisi. Se rasitti esivallan uskottavuutta, ja loi pohjaa kirkon hierarkian ja papiston arvovallan kyseenalaistaville uudistusliikkeille.

Luento käsittelee harhaoppisuuden vainoa osana pyrkimystä suojella kirkon ja sen opin yhtenäisyyttä. Valdesilaiset olivat vaihtoehtoinen uskonnollinen liike, joka erosi teologialtaan keskiajan katolisuudesta. Valdesilaisia oli vainottu jo 1100-luvun lopusta lähtien, mutta vuoden 1400 tienoilla he saivat myös syntipukin roolin, kun heidän kauttaan hyökättiin kirkon sisällä vaikuttaneita vihollisia vastaan. Aihetta lähestytään erään keskiajan tärkeimmistä, mutta vähiten tunnetun kerettiläisyyden inkvisiittorin, celestiiniprovinsiaali Petrus Zwickerin inkvisiittoriuran ja kirjoitusten kautta.

FT Reima Välimäki on tutkijatohtori kulttuurihistorian oppiaineessa ja säätiön Institutum Romanum Finlandiae asiamies. Hän on väitellyt lokakuussa inkvisiittori Petrus Zwickeristä ja valdesilaisuuden vainoamisesta, ja tutkii tällä hetkellä keskiajan inkvisition lisäksi latinankielisten tekstien tietokoneavusteista tekijäntunnistusta.

1.3. Turun poliisi 200 vuotta

Turun poliisi kävi läpi 200 vuotta Suomen historiaa aluksi sen ehdottomassa keskiössä, sitten maakunnallisena keskuksena. Poliisin perustaminen tapahtui keisarin asetuksella, ja vielä 1840-luvulle asti Turku oli Suomen suurin kaupunki. Myöhemminkin erityisesti sataman olemassaolo teki Turun kokoaan merkittävämmäksi osaksi valtakunnallisessa kokonaisuudessa, erityisesti kriisiaikoina, kuten talvi- ja jatkosodan pommituksissa. Koko 200 vuoden ajan Turun poliisi toimi vuorovaikutuksessa kaupungin kanssa ja koki niin sen kuin valtakunnan kriisiajat ja arjen: muun muassa vuoden 1917 levottomuudet, sisällissodan, kiistat työväenliikkeen kanssa, demokratian uhat oikealta ja vasemmalta, sota-ajan, vaaran vuodet, vuoden 1956 yleislakon, erilaiset opiskelijamellakat, sopeutumisen eri aikojen lamavaiheisiin. Uusimpien aikojen haasteita ovat olleet itärikollisuus ja turvapaikanhakijakriisi. Samalla ajattelun malli muuttui vähitellen yhteiskunnan mukana autoritaarisesta muodosta painottamaan yhteiskunnan palvelua.

Timo Soikkanen on Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineen emeritus professori.   Hänen tutkimusintressejään ovat Suomen ulkopolitiikka ja ulkoasiainhallinto Kekkosen kaudella 1956-1981, Suomen puoluejärjestelmän synty 1860-luvulta nykypäivään sekä Suomen poliittinen historia 1900-luvun alkupuolelta eteenpäin.

Vesa Vares on Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineen professori. Vareksen tutkimuksen kohteena ovat muun muassa Suomen poliittinen ja valtiollinen historia, erityisesti puoluehistoria, ja aate- ja mentaliteettihistoria, jossa erityisesti konservatismin ja liberalismin tutkimus.

5.4. Vaalikamppailuiden historia

Dosentti Erkka Railo kertoo, miten vaalikamppailu on muuttunut Suomessa toisen maailmansodan jälkeisellä kaudella. Millä keinoin ehdokkaat pyrkivät voittamaan kansalaiset puolelleen ennen ja entä nyt? Millaisia taitoja vaadittiin ehdokkailta aikaisemmin ja millaisia vaaditaan uudella vuosituhannella? Railo kuvailee vaalikampanjan muuttunutta arkea ennen muuta yksittäisten ehdokkaiden arjen näkökulmasta.

Poliittisen historian dosentti Erkka Railo työskentelee Eduskuntatutkimuksen keskuksessa erikoistutkijana. Hän on perehtynyt erityisesti toisen maailmansodan jälkeiseen Suomen historiaan. Luento perustuu hänen, Ville Pitkäsen, Mari K. Niemen ja Sini Ruohosen laatimaan kirjaan ”Kamppailu vallasta – Eduskuntavaalikampanjat 1945–2015 (Docendo 2016)

3.5. Eläimet historiassa

Historiantutkimus on ollut pitkään erittäin ihmiskeskeistä, vaikka ihmiselämää ilman läheistä kontaktia muihin eläimiin, kasveihin tai elottomaankaan luontoon ei ole olemassa. Illan esitelmissä keskitytään ihmisten ja eläinten vuorovaikutuksen tarkasteluun historian näkökulmasta. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota sekä villeihin että kesyihin eläimiin.

Esitelmät perustuvat Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimushankkeeseen ”Eläinten toimijuus yhteiskunnassa: näkökulmia Suomesta 1890–2040”.

Tuomas Räsänen toimii tutkijatohtorina Turun yliopiston yleisen historian oppiaineessa. Tutkimushankkeessa hän tutkii ympäristö- ja tieteen historian näkökulmasta ihmisten ja villieläinten vuorovaikutusta 1900-luvun jälkipuoliskolla.

Taina Syrjämaa on Turun yliopiston yleisen historian professori ja tutkimushankkeen johtaja. Hän tutkii lemmikkieläinten ja ihmisten vuorovaikutusta 1800-luvun lopulta lähtien keskittyen erityisesti yhteisesti jaettuihin tiloihin ja tavaroihin.

Räsänen ja Syrjämaa ovat toimittaneet kansainälisen artikkelikokoelman ”Shared Lives of Humans and Animals: Animal Agency in the Global North”, joka ilmestyy toukokuussa Routledgeltä.

7.6. Monty Python ja koominen keskiaika

Brittiläis-amerikkalaisen komediaryhmä Monty Pythonin 1970-luvun elokuvissa keskiaika kuvataan samanaikaisesti väkivaltaisena ja koomisena, raakana ja naurettavana historian ajanjaksona. Ilmeisen ristiriitainen esitystapa selittyy ajan elokuvakulttuurin, populaarien historiakäsitysten sekä elokuvien avainkohtausten komediallisten tekniikoiden yhdistelmän ymmärtämisellä.

FT Rami Mähkä on turkulainen populaarikulttuuriin erikoistunut kulttuurihistorian tutkija.

Kategoria(t): Ajankohtaista, Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *