Historia nyt! keväällä 2016

Turun Historiallisen Yhdistyksen ja Turun kaupungin pääkirjaston yhteistyössä järjestämän Historia nyt! -sarjan ohjelma keväälle 2016 on valmistunut.  Luennoissa kuljetaan aina keskiajajalta nykyaikaan ja Irlannista Suomen saaristoon.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan esitelmiä Turun kaupunginkirjaston Studioon klo 18-19!

3.2.  Janne Harjula: Riimut ja riimukirjoitukset. Vielä keskiajalla? Suomessakin?

2.3. Tiina Lintunen: Työläisnainen kaartin palveluksessa

6.4. Raita Merivirta:Irlannin 1916 pääsiäiskapina elokuvissa ja televisiossa

3.5. Kirsi Keravuori: Perhekirjeitä 1800-luvun saaristosta

1.6. Leena Rossi: Tavallisen ihmisen elinikäinen ympäristösuhde

 

***

3.2. Janne Harjula: Riimut ja riimukirjoitukset. Vielä keskiajalla? Suomessakin?

Turun arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden puuastioiden pohjiin kaiverretut riimukirjoitukset ovat ensimmäinen osoitus riimuaakkosten käytöstä keskiajan Suomessa. Esitelmässä lähestytään riimukirjoituskulttuuria näiden löytöjen kautta ja pohditaan esimerkiksi sitä, mistä riimuaakkoset saivat alkunsa, ketkä riimuja käyttivät, millaisia tekstejä niillä kirjoitettiin ja minkälainen maailmankuva tulkittujen riimukirjoitusten kautta avautuu.

Janne Harjula on historiallisen arkeologian dosentti ja toimii tutkijana Turun yliopiston arkeologian oppiaineessa. Hänen tutkimuksensa kohteita ovat keskiajan ja uuden ajan alun monimuotoinen aineellinen ja kirjallinen kulttuuri. Riimut ja muut piirtokirjoitukset kuuluvat myös syksyllä 2015 ilmestyneen Kirjain kerrallaan. Lukemisen ja kirjoittamisen jäljet –julkaisun (THY/Aboa Vetus & Ars Nova) keskeisiin teemoihin .

2.3. Tiina Lintunen: Työläisnainen kaartin palveluksessa

Suomen sisällissotaan osallistuneiden naisten kuvaa ovat pitkään hallinneet aseelliset naiset, jotka nousivat esiin aikansa silmiinpistävänä ilmiönä. Sotaan osallistui kuitenkin heidän lisäkseen tuhansia naisia rintaman molemmin puolin toimien erilaisissa huoltotehtävissä. Esitelmässä valotetaan niiden naisten historiaa, jotka toimivat punakaartissa sairaanhoitajina, keittäjinä ja ompelijoina. Samalla pohditaan, millainen oli heidän tiensä punakaartiin ja mihin uudet polut johtivat sodan päättymisen jälkeen.

Tiina Lintunen on valtiotieteiden tohtori ja toimii yliopisto-opettajana Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat uusi sotahistoria, Suomen sisällissota, propaganda ja toinen maailmansota.

3.5.  Kirsi Keravuori: Perhekirjeitä 1800-luvun saaristosta

1800-luvun maaseudulla asuvien, kouluja käymättömien suomalaisten elämästä ja ajatuksista tiedetään yleensä hyvin vähän. Kustavista on kuitenkin säilynyt laivuriperheen 30 vuotta kestänyt kirjeenvaihto, jossa talonpoikaislaivuri Simon Jansson ja hänen vaimonsa Wilhelmina o.s. Widbom kertovat yksityiskohtaisesti arjestaan, työstään ja merenkulun vaurastuttaman  saaristolaisyhteisön elämästä. Kolmelle perheen koulutielle lähetetylle pojalle kirjoitetut kirjeet kuvaavat myös lasten kouluttamisen mahdollisuuksia 1800-luvun puolivälin sääty-yhteiskunnassa, sosiaalista nousua sekä vanhempien toiveita ja pettymyksiä.

FT Kirsi Keravuori on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskuksen toimituspäällikkö, joka väitteli syyskuussa 2015  Turun yliopistossa tutkimuksella ”Rakkat poikaiset!” Simon ja Wilhelmina Janssonin perhekirjeet egodokumentteina (1858-1887).

6.4. Raita Merivirta: Irlannin 1916 pääsiäiskapina elokuvissa ja televisiossa

Joukko kansallismielisiä irlantilaisia ryhtyi huhtikuussa 1916 aseelliseen kapinaan Irlannin brittihallintoa vastaan tavoitteenaan perustaa itsenäinen Irlannin tasavalta. Brittijoukot kuitenkin kukistivat pienimuotoiseksi jääneen kapinan muutamassa päivässä ja teloittivat sen keskeiset johtajat. Teloitusten myötä monien irlantilaisten nationalistien suhtautuminen kapinaan muuttui alkuperäisestä hämmennyksestä ja vihamielisyydestä kannatukseen ja ihailuun ja kapinallisia on jälkikäteen usein muistettu sankareina. Tapahtuman symbolinen arvo on Irlannissa yhä erittäin suuri. Tästä huolimatta pääsiäiskapinaa on kuvattu (ehkä sen vaatimasta rahasta johtuen) vain muutamissa elokuvissa ja televisiosarjoissa; näistä uusin on Aku Louhimiehen Irlannin yleisradiolle ohjaama 5-osainen pienoissarja Rebellion. Esitelmä käsittelee nyt satavuotisjuhliaan viettävää pääsiäiskapinaa sekä sen esittämistä valkokankaalla ja ruudussa.

Raita Merivirta on filosofian tohtori ja toimii yliopistonlehtorina Turun yliopiston yleisen historian oppiaineessa. Hänen tutkimuksen kohteitaan ovat Irlannin historia ja sen esittäminen elokuvissa sekä intialaisen englanninkielisen kirjallisuuden historiakuvaukset. Edellisestä aiheesta hän on julkaissut muun muassa monografian The Gun and Irish Politics: Examining National History in Neil Jordan’s Michael Collins (2009).

1.6. Leena Rossi: Tavallisen ihmisen elinikäinen ympäristösuhde

Yksilön suhde ympäristöön alkaa syntymähetkestä ja kehittyy jatkuvasti elämän loppuun asti. Siihen kuuluu suhde sekä luontoon että kulttuuriympäristöön. Se konkretisoituu aina jossakin paikassa, jossakin toiminnoissa ja eri iässä eri ihmisten kanssa. Yksilö voi ilmentää ympäristösuhdettaan monilla eri tavoilla niin arkisissa askareissaan kuin vaikkapa taiteellisessa tai tieteellisessä työssä. Elämän aikana yksilölle muodostuu paljon erilaisia paikkoja eli merkityksellisiä ympäristön osia, jotka ovat hänelle tärkeitä. Sekä paikat että niiden merkitys muuttuvat yksilön iän ja sosiaalisen verkoston muutosten myötä, joskus myös ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta. – Rossi esitelmöi yksilön ympäristösuhteesta ja paikoista vuonna 2015 valmistuneen väitöskirjansa Yksilö ja ympäristö pohjalta.

Leena Rossi on filosofian tohtori, tietokirjailija ja vapaa tutkija. Hän on paneutunut erityisesti muistitiedon käyttöön historiallisen tutkimuksen lähteenä. Hänen kiinnostuksensa menneisyyteen ulottuu arkielämästä koulutukseen, yhdistyksiin, siirtokarjalaisiin ja muistitietotutkimuksen metodologiaan. Hän myös arvostelee tietokirjoja.