Historia nyt! Kevään 2018 ohjelma

Tervetuloa Turun Historiallisen Yhdistyksen ja Turun Pääkirjaston järjestämille Historia nyt! -luennoille! Joka kuukauden ensimmäisen keskiviikko klo 18 Turun Pääkirjaston Studiossa.

10.1. Dos. Pertti Grönholm ja FT Kimi Kärki: Toisen soinnun etsijät. Turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970-2017

Turkulaiset muusikot ovat olleet usein populaarimusiikin ensimmäisten aaltojen harjalla Suomessa. He ovat antaneet vauhtia, kun U-laineet, punk-pärskeet, listapopin pintaväreet sekä konemusiikin, hip hopin ja indiepopin hyökyaallot ovat muokanneet populaarimusiikin kenttää. Miksi näin oli ja mistä se johtui? Edellä kävijyydestä huolimatta Turusta ei tullut Suomi-rockin vahvaa kaupunkia, eikä Turku päässyt vuosikymmeniin ylpeilemään kansainvälisillä pop- ja rock-tähdillä. Miksi turkulaisten näkyvyys oli vaatimaton 1970- ja 1980-luvuilla ja ketkä lopulta käänsivät tämän pohjavireen?

Toisen soinnun etsijät. Turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970-2017 pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin samalla, kun teos avaa laajan näkymän turkulaisen populaarimusiikin alakulttuureihin ja monenkirjaviin ilmiöihin, ensimmäisestä Ruisrock-festivaalista nykypäivään asti. Teos on ensimmäinen tutkimukseen perustuva yleisesitys, joka käsittelee aihettaan laajasti, kertoen niin rockin ja popin valtavirroista kuin Turulle tyypillisistä vasta- ja sivupyörteistä. Musiikin tekijöiden ja esittäjien ohella teoksen sivuilla nousevat esiin myös esimerkiksi keikkajärjestäjät, ruohonjuuritason toimijat, tuottajat ja klubimogulit.

Dosentti Pertti Grönholm ja FT Kimi Kärki ovat turkulaisia historiantutkijoita

 

7.2. FT Anu Salmela: Kuolemantekoja – naisten itsemurhien historiaa

Itsemurhaajan ruumiin löytyminen käynnisti 1800-luvun jälkipuolen Suomessa tuomioistuinprosessin, jonka aikana ruumis avattiin ja tekoa käsiteltiin oikeudessa. Piirilääkärin tekemän ruumiinavauksen tehtävänä oli selvittää kuolinsyy ja mielentila. Viimeksi mainittu oli merkityksellinen, sillä voimassa olleen vuoden 1869 kirkkolain mukaan vakain tuumin tekonsa tehneet tuli haudata hiljaisuudessa, ilman kirkonkellojen soittoa, ruumissaattoa, puheita ja saarnaa ja vain lähimmäisten läsnä ollessa. Hautaustavasta päätettiin oikeudessa, maaseutujen käräjillä ja kaupunkien raastuvissa, joissa kuultiin todistajia. Tuomioistuinprosessit avaavat moniäänisen näkymän menneisyyteen: ne valottavat sekä asiantuntijoiden, lääkäreiden, nimismiesten ja oikeusviranomaisten, että maallikoiden, todistajina toimineiden isäntien, emäntien, palkollisten, tehdastyöläisten ja niin edelleen, näkemyksiä itsemurhasta. Esitelmässäni tarkastelen 1800-luvun jälkipuolen itsemurhakäsitysten kirjoa. Kiinnitän huomiota erityisesti sukupuolen ja luokan vaikutukseen mutta pohdin myös itsemurhan olemusta ja itsemurhan medikalisoitumiseen liittyviä ongelmia  – onko itsemurha ymmärrettävissä yksinomaan yksilöön palautuvaksi teoksi ja millaiseen ihmiskäsitykseen mielenterveysongelmia korostavat näkemykset perustuvat?

FT Anu Salmela on väitellyt kulttuurihistoriasta ja erikoistunut sukupuolihistoriaan ja kulttuuriseen terveystutkimukseen.  Esitelmä perustuu hänen väitöskirjaansa Kuolemantekoja. Naisten itsemurhat 1800-luvun jälkipuolen tuomioistuinprosesseissa.

 

7.3. FT Aleksi Huhta: Amerikansuomalainen työväenliike ja Yhdysvaltain rotukysymys

Suomalaisen Amerikan-siirtolaisuuden tutkimuksessa ei ole juuri tarkasteltu suomalaissiirtolaisten näkemyksiä muista etnisistä ryhmistä tai etnisestä moninaisuudesta yleisesti. Tarkastelen esitelmässäni amerikansuomalaisen työväenliikkeen suhdetta Yhdysvaltain etniseen moninaisuuteen. Esitelmä keskittyy erityisesti suomalaisten näkemyksiin Yhdysvaltain ns. rotukysymyksestä.

Aleksi Huhta on väitellyt yleisen historian oppiaineessa Turun yliopistossa. Esitelmä perustuu hänen väitöskirjaansa Toward a Red Melting Pot: The Racial Thinking of Finnish-American Radicals, 1900-1938.

 

4.4. FT Heta Aali: Merovingikuningattaret 1800-luvun alun ranskalaisessa historiankirjoituksessa

1800-luvun Ranskassa monarkia oli murroksessa suuren vallankumouksen ja Napoleonin valtakauden jälkeen. Samanaikaisesti historia oli suuren yleisön parissa suositumpaa kuin koskaan niin kirjallisuudessa, taiteissa, kuin varhaisessa akateemisessa maailmassa. Historia alkoi 1800-luvun alussa kehittyä tieteenalaksi ja Ranskassa monet poliitikot olivat samanaikaisesti historioitsijoita. Historiasta etsittiin vastauksia poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin, ja erityisesti monarkian muuttuvaan asemaan. Esitelmässäni tarkastelen, miten eri taustoista lähtöisin olevat kirjoittajat käyttivät tulkintoja varhaiskeskiajasta ja ranskalaisen monarkian kuvitelluista alkuajoista omien poliittisten motiivien tukena vuosien 1820 ja 1848 välisenä aikana. Mitä merkityksiä varhaiskeskiajalle annettiin ja mikä rooli sillä oli 1800-luvun alun monarkiaa koskevassa poliittisessa keskustelussa?

FT Heta Aali on väitellyt kulttuurihistorian oppiaineessa Turun yliopistossa ja on erikoistunut ranskalaiseen kulttuurihistoriaan. Esitelmä perustuu hänen väitöskirjaansa Merovingian Queenship in Early Nineteenth-Century French Historiography.

 

2.5. FT Johanna Skurnik: Tuntemattomasta tunnetuksi? Australian maantieteellinen tutkimus ja kartoitus 1800-luvulla

Australian mantereen maantiede oli yksi 1800-luvun keskeinen tutkimusongelma eurooppalaisille tiedeyhteisöille. Erityisesti se kiinnosti brittejä, jotka olivat 1700-luvun lopulta alkaen perustaneet mantereen itärannikolle siirtokuntia. 1800-luvun kuluessa useat eri tutkimusmatkailijat tutkivat mannerta ja siirtokuntiin perustetut maanmittauslaitokset vastasivat uusien alueiden kartoittamisesta. Tiedon tuottaminen ja karttojen valmistaminen ei kuitenkaan ollut ongelmatonta ja keskeinen kysymys onkin, kuinka eri yksilöiden tekemistä havainnoista muodostettiin kokonaiskäsityksiä mantereesta ja sen resursseista. Esitelmässäni tarkastelen kuinka britit mantereen hallinnoimisen tuloksena loivat maantieteellisen tiedon käsittelyn järjestelmän, jonka tuloksena pystyttiin tuottamaan luotettavana pidettyä tietoa Australiasta. Nostan esiin, kuinka maantieteelliset ”faktat” riippuivat niiden esittämisen paikoista ja niitä esittäneistä henkilöistä ja tarkastelen miksi näin oli. Esitelmä osoittaa, että Australian maantieteellinen tutkimus ja kartoittaminen 1800-luvulla oli monimutkainen ja eurooppalaisen maailmankuvan kannalta perustavanlaatuinen prosessi.

FT Johanna Skurnik on väitellyt yleisen historian oppiaineessa Turun yliopistossa ja on erikoistunut tiedon historiaan, historialliseen maantieteeseen ja kartografian historiaan.
Esitelmä perustuu hänen väitöskirjaansa Making Geographies: The Circulation of British Geographical Knowledge of Australia, 1829-1863.

 

6.6. Koroinen. Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus (puhujina Korois-hankkeen tutkijoita)

Koroinen on eräs Suomen historian merkittävimmistä keskiaikaisista kohteista. Sinne ryhdyttiin 1200-luvun toisella neljänneksellä rakentamaan vasta kristillistyneen Suomen lähetyshiippakunnan hallinnollista keskusta, johon kuuluivat tuomiokirkko sekä piispan asuintilat ja hallintorakennukset. Kirkollinen hallinto toimi Koroisista käsin aina 1200-luvun lopulle asti, jolloin vastaperustetun Turun hiippakunnan tuomiokirkko siirrettiin sen nykyiselle paikalle Turun keskustaan.

Koroisten ajan tärkeydestä huolimatta siitä on ollut olemassa yllättävän vähän tutkimusta. Turkulaisten arkeologien ja historioitsijoiden Keskiajan sarastaessa -hanke on paikannut tätä puutetta ja tarkastellut 1900-luvun alun kaivauslöytöjen ja keskiajan historiallisten lähteiden uudelleenanalyysin kautta Koroisten alueen historiaa. Hankkeen tulokset on koottu THY:n julkaisemaan Koroinen. Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus -kirjaan. Luennolla esitellään kirjan pohjalta hankkeen tuoreita tutkimustuloksia.