Historia nyt! Kevään 2022 luennot

Mitä: Turun Historiallisen Yhdistyksen järjestämät Historia nyt! -luennot yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia yleisötilaisuuksia.

Missä: Luennot järjestetään Turun kaupungin pääkirjastossa Studio-salissa, osoitteessa Linnankatu 2, 20100 Turku sekä facebook-livelähetyksinä.

Luentoja on jälleen mahdollista seurata paikan päällä Turun kaupunginkirjaston Studiossa. Luennot striimataan edelleen facebookiin, joten niitä voi seurata myös verkkolähetyksinä.

***

Ma 10.1. klo 18 FT Topi Artukka: Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri ja seurallisuuden kulttuuri 1810-luvulla.

FT Topi Artukan luennolla tutustutaan 1800-luvun eliitin seurallisuuden kulttuuriin, joka hallitsi Turun kaupunkia ja kaupunkikuvaa pääkaupunkivuosina 1810-luvulla. Luennolla tarkastellaan Turun vivahteikkaan seurapiirin toimijoita ja rakennetta, seuraelämän tiloja sekä seuraelämän kosmopoliittisia tapoja ja pohditaan sitä, mikä merkitys seurapiireillä ja seuraelämällä oli kaupunkien asukkaille ja suomalaisen kaupunkilaitoksen kehitykselle. Luennon keskiössä on turkulainen seurapiiri, mutta aihetta tarkastellaan myös laajemmasta eurooppalaisesta kontekstista käsin.

FT Topi Artukan luento perustuu hänen väitöskirjaansa Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla, jonka Suomen Tiedeseura julkaisi keväällä 2021.

***

Ti 8.2. klo 18 FT Ulla Moilanen: Menneisyyden ihmisiä monitieteisen ja yksilölähtöisen hautatutkimuksen valossa

Ulla Moilanen tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa rautakauden ja keskiajan taitteen (noin 900–1400 jaa.) ruumishautauksia Ylä-Satakunnassa ja Hämeessä. Lähestymistavallaan hän löysi menneisyyden ihmisistä uusia yksityiskohtia. Luennollaan Moilanen kertoo rautakauden ja keskiajan taitteen hautatutkimuksesta ja hautaustapojen ilmentämästä inhimillisen toiminnan monipuolisuudesta. Tarkka, yksilölähtöinen hautatutkimus ja variaation tunnistaminen avaavat mahdollisuuksia tutkia ja tulkita arkeologista materiaalia uusin tavoin. Yksilöt voivat kertoa meille muun muassa siitä, miten erilaisuuteen on menneisyydessä suhtauduttu. Luennolla pohditaan hautatutkimuksen valossa miten menneisyyden yhteisöissä suhtauduttiin esimerkiksi vieraiden kohtaamiseen, vaihteleviin sukupuolirooleihin tai poikkeustilanteisiin, kuten epidemioihin.

***

Ti 8.3. klo 18 FT Pekka Kolehmainen: Rock poliittisena käsitteenä Yhdysvaltain kulttuurisodissa

Esitelmässä pohditaan rock-termin käyttöä Yhdysvaltain poliittisissa keskusteluissa kulttuurisotailmiön osana. Väitöstutkimuksessaan Rock, Freedom, and Ideologies of ”Americanness”: U.S. Culture War Debates of the Late Twentieth Century” Pekka Kolehmainen esittää rockin toimineen 1980- ja 1990-luvuilla monimuotoisena ja taipuvaisena käsitteenä, jonka sisälle pystyttiin nivomaan moninaisia käsityksiä yhdysvaltalaisuudesta ja maan laajemmasta kulttuurihistoriasta. Joillekin rock merkitsi vapautta ja vastarintaa, joillekin taas maan kulttuurin turmeltuneisuutta. Individualismin, kapinallisuuden ja kaupallisuuden teemojen kautta rock kanavoi syvempiä keskusteluja näiden ilmiöiden suhteesta ”amerikkalaisuuden” kulttuurisiin kuvastoihin. Esitelmässä tarkastellaan, miten rockiin liittyvät kulttuurikiistat ja rockia hyödyntävät poliittiset keskustelut loivat poliittisia vastakkainasetteluja ja miten nämä jaottelut kytkeytyivät laajempiin ideologisiin antagonismeihin 1900-luvun lopun Yhdysvalloissa.

Tilaisuuden facebook-linkki: https://www.facebook.com/events/329052322495498/

***

Ti 5.4. klo 18 FT Suvi-Sadetta Kaarakainen: Kunnollisen äidin rajat – Mediateknologinen kehitys ja ristiriitaiset odotukset äitien arjessa

FT Suvi-Sadetta Kaarakainen väitteli syyskuussa 2021 kulttuurihistorian väitöstutkimuksellaan Äidin rajat – mediateknologinen toimijuus työelämän tietokoneistumisesta sosiaalisen median aikakaudelle mediateknologian ja äitiyden, mutta myös laajemmin vanhemmuuskulttuurin muutoksesta Suomessa 1980-luvulta 2010-luvulle.

Luennolla keskitytään tarkastelemaan, miten äidit itse ovat 2010-luvulla määritelleet omaa mediateknologian käyttöään suhteessa mediajulkisuuden tuottamiin kulttuurisiin, usein ongelmakeskeisesti määrittyneisiin äitikuvastoihin. Luennolla tarkastellaan muun muassa sitä, miten julkinen puhe asettaa ristiriitaisia odotuksia ja vaatimuksia mediateknologioiden käyttöön ja hyödyntämiseen äitiyden tukena. Digiarjen ristiriitaiset vaatimukset näkyvät esimerkiksi siinä, miten digilaitteita käyttävät äidit tulkitaan helposti välinpitämättömäksi lapsiaan kohtaan, mutta samalla äideiltä odotetaan yhä intensiivisempää osallistumista digivälitteiseen kasvatustyöhön ja jatkuvaa digiviestimien tavoitettavuutta.

***

Ti 10.5. klo 18 FM Aleksi Kauppinen:

Vox Turku – dokumenttisarja Turun kaupungin 800 vuoden historiasta

Tuottaja, dokumentaristi Aleksi Kauppinen on tuottanut useita sykähdyttäviä dokumentteja
Turun alueen paikallishistoriasta. Dokumenttisarja Vox Turussa on kysymys siitä, kenelle ja mille me annamme äänen Turun kaupungin 800 vuoden historiassa; ketä tai mitä meidän pitäisi ja kannattaisi kuunnella, jotta oppisimme jotain Suomen vanhimman kaupungin historiasta ja osaisimme mennä sivistyneesti eteenpäin.

Esitelmässä Kauppinen kertoo ohjelman tekemisestä, miten se on kasvanut nykyiseen pisteeseen ja mitä kaikkea onkaan vielä edessä. Keväällä 2022 valmistuu Kauppisen tuottama Vox Turun kolmannen kauden avausjakso Turku syntyy, jonka yleisöesitys tapahtuu Brinkkalan sisäpihalla ulkoilmaesityksenä toukokuun lopulla. Tilaisuudesta ilmoitetaan tarkemmin.  Aiempaan Vox Turku tuotantoon voit tutustua esimerkiksi tästä linkistä: https://youtu.be/CEez46KRVG8

***

Ti 31.5. klo 18 FT Maija Mäkikalli:

Modernin huonekalutaiteen murros 1920-luvulta 1950-luvulle turkulaisen Oy Boman Ab:n valossa

FT Maija Mäkikallin väitöstutkimukseen perustuvassa esitelmässä tarkastellaan suomalaisen huonekalutaiteen modernisoitumista laadustaan tunnetun turkulaisen Bomanin puusepäntehtaan näkökulmasta. Tutkimus on ensimmäinen laaja esitys Carl-Johan Bomanin (1883–1969) johdolla toimineen Boman Oy:n historiasta. Mäkikalli nostaa esiin Bomanin tuotannosta huonekaluesimerkkejä, jotka liittyivät modernisoituvan kulttuurin ilmiöihin ja joita aikalaiset itse pitivät moderneina, uudenaikaisina tai muodikkaina. Bomanin tapauksessa puusepäntaidon, taidekäsityön ja myös koristeellisten puumateriaalien rooli oli usein keskeistä muotokieleltään tai funktioltaan modernienkin huonekalujen yhteydessä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Helsinki-aiheisilla intarsiakuvioilla koristellut cocktailkaapit 1940-luvulta. Boman teki myös yhteistyötä monien arkkitehtien ja taiteilijoiden kanssa ja oli mukana suomalaisen taideteollisuuden tunnetuissa kansainvälisissä edustusnäyttelyissä kuten Milanon Triennaaleissa 1951 ja 1954.

Tilaisuuden facebook-linkki: https://www.facebook.com/events/1155844141831779/

Jaa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

HUOM! Kirjojen ja julkaisujen tilaukset kannattaa lähettää osoitteeseen: info@thy.fi. Kommentit ovat julkisia joten niihin ei kannata sisällyttää osoitetietoja tai muita yhteystietoja.

Vieritä ylös