Historia nyt! Kevät 2021

Historia nyt! -luentosarjan kevään 2021 kausi käynnistyy tiistaina 2.2. Luennot järjestetään tuttuun tapaan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studio-tilassa. Korona-ajan päivitetyin ohjeistus löytyy aina Turun kaupunginkirjaston sivuilta. Luennot alkavat aina klo 18. Tervetuloa!

***

ti 2.2. klo 18 FT Henna Karppinen-Kummunmäki: Eliitin tyttöjen elämää 1700-luvun Englannissa

FT Henna Karppinen-Kummunmäen luento pohjautuu hänen kulttuurihistorian väitöstutkimukseensa Elite English Girlhood in the Eighteenth Century. Luennolla tarkastellaan nuorten, nykytermein teinityttöjen, elämää kaikkine iloineen ja suruineen 1700-luvun Englannissa. Mukaan mahtuu arkielämän koko kirjo leikeistä, huveista ja ystävistä opiskeluun, ihastuksiin sekä riitoihin vanhempien ja sisarusten kanssa.

Painopiste on yhteiskunnan yläluokissa, eliitissä, joilta on säilynyt merkittävä määrä henkilökohtaisia lähteitä, kuten kirjeitä ja päiväkirjoja. Fokus on tyttöjen omissa. Sekä väitöstutkimus että tämä luento tuovat esiin nuorten oman äänen, heidän näkökulmansa ja ajatuksensa. Tämä ääni on usein aiemmassa historiantutkimuksessa hukkunut vanhempien tai yhteiskunnallisten kirjoittajien äänen alle. Nuoret kokivat 1700-luvulla samanlaisia ristiriitaisia odotuksia ja vaatimuksia kuin tämänkin päivän nuoret. Aikuistuminen oli yhtä haastavaa, vaikeaa ja jopa pelottavaakin.

LUENTO VAIN STRIIMATTUNA TURUN KAUPUNGINKIRJASTON FACEBOOK-SIVULLA!

***

TURKULAINEN MAALISKUU

ti 2.3. klo 18 FT Veli Pekka Toropainen: Pyöveleitä ja rikollisia 1600-luvun Turussa

Pyövelit olivat lain mukaan langetettujen tuomioiden kannalta tärkeä ammattikunta. Heidän tehtävänään oli mestata ja hirttää kuolemantuomion saaneita ihmisiä. Kovennetussa rangaistuksessa he myös polttivat tuomitun ruumiin roviolla tai ripustivat silvotun ruumiin teilipyöriin. Millaisia miehiä nämä pyövelit eli mestarismiehet olivat? Entä millaisia olivat rikolliset, jotka joutuivat heidän käsiinsä? Luennolla syvennytään myös 1600-luvun lakiin ja turkulaisten käsitykseen oikeasta ja väärästä. Luennolla selviää rikollisuuden kautta, miten kaupunkiyhteisö toimi laajemminkin.

***

ti 16.3. klo 18 FT Tanja Ratilainen: Turun Koroinen ja varhainen tiilen käyttö keskiajan Suomessa

Esitelmässä käsitellään Turun Koroisten, piispan varhaisen linnoituksen ja asuinpaikan, rakennuksia ja rakenteita keskittyen tiilen käyttöön sekä tehdään katsaus muihin keskiajan Suomen varhaisiin kohteisiin. Väitöstutkimukseni perusteella tiilen käyttö alkoi mantereella 1200-luvun toisella puoliskolla. Tiiliä käytettiin monipuolisesti erilaisissa rakenteissa, tosin ensimmäiset tiilirakennukset rakennettiin vasta 1300-luvun toisen puoliskon aikana. Kattotiiliä, mutta myös tavallisia rakennus- ja muototiiliä tuotiin ulkomailta. Niitä kaikkia valmistettiin myös paikallisesti. Ensimmäisenä tiiltä käytti piispa, jonka tarkoituksena oli todennäköisesti korostaa kirkon hallinnollisen keskuksen merkitystä ja mahtia Koroistenniemellä. Hämeessä tiilen käyttö lienee alkanut 1300-luvulla. Muualla mantereella tiilen käyttö ja muuraaminen näyttää käynnistyneen 1300-luvun lopulla. Itämeren piiriin verrattuna tiilirakentaminen käynnistyi melko vaatimattomasti keskiajan Suomessa, mutta se oli jo varhain runsaampaa ja monipuolisempaa kuin mitä viime vuosina on ajateltu.

FT Tanja Ratilainen on rakennusarkeologi, joka väitteli Turun yliopiston arkeologian oppiaineesta kesäkuussa 2020 otsikolla Early brick use and brick building in mainland Finland. Contribution of Koroinen, Early Phases of Turku project and Holy Cross Church of Hattula. Väitöskirjan sähköinen versio (ilman artikkeleita) on luettavissa: https://www.utupub.fi/handle/10024/149739. Ratilainen työskentelee parhaillaan Turun museokeskuksessa arkeologian viranomaistehtävissä.

***

ma 29.3. klo 18 FT, dosentti Jukka Sarjala: Opiskelijat verkottuvat: Turun romantiikka 1800-luvun alussa

Luento käsittelee niukasti tunnettua ilmiötä eli varhaisromantiikkaa Suomessa 1810-luvulla. Turun romantiikan elinkaari oli lyhyt, mutta sitäkin kiihkeämpi. Keisarillisen Turun yliopiston ylioppilaat ja nuoret maisterit innostuivat Ruotsin fosforistien ajatuksista ja kirjallisuudesta, järjestäytyivät lukupiireiksi, julkaisivat albumeja ja lehtiä ja matkustivat Uppsalaan opiskelemaan. Ajassa liikkui vallankumousaatteita, joita Pyhä allianssi koetti tukahduttaa. Turun romantikot osallistuivat varhaiseen akateemiseen joukkotoimintaan ja saivat myös seurata levottomuuksia kaupungin kaduilla.

Jukka Sarjala on Turun yliopiston dosentti, joka on erikoistunut 1800-luvun kulttuurihistoriaan. Hänen uusin monografiansa on Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020).

***

ti 4.5. klo 18 Päiväkirjojen jäljillä ‒ Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen (FT, dosentti Maarit Leskelä-Kärki, FM Karoliina Sjö)

Millaista tietoa satojen vuosien takaiset päiväkirjat voivat välittää menneisyydestä? Entä miksi haluamme tallentaa elämäämme? Päiväkirjat ovat vuosisatojen ajan olleet ihmisille almanakkoja, muistikirjoja, kalentereita, sairauskertomuksia, kasvattamisen välineitä, kirjoittamisen taidon ja uskonelämän harjoitteita, intiimejä uskottuja, historiallisten tapahtumien todistajia. Tutkijalle ne tarjoavat ainutlaatuisen kurkistusaukon inhimilliseen, elettyyn elämään. Luennolla keskustelemme tuoreesta päiväkirjojen historiaa ja merkitystä käsittelevästä teoksesta ”Päiväkirjojen jäljillä — Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen” (Vastapaino 2020). Käsittelemme päiväkirjakirjoittamisen pitkää historiaa ja sen eri rooleja, muotoja ja käytänteitä niin yhteisöissä kuin yksittäisen ihmisen elämässä. Pohdimme, mitä päiväkirjat voivat ylipäätään eletystä ja historiasta kertoa. Lisäksi esittelemme erilaisia päiväkirjan pitäjiä historian varrelta.

***

ti 1.6. klo 18 FT Ringa Takanen: Naistaiteilijat ja alttaritaulujen muutos Suomessa vuosina 1870-1920

FT Ringa Takasen luento pohjautuu hänen taidehistorian väitöstutkimukseensa Laupeus ja inhimillisyys. Naisten ääni, affektiiviset elemuodot ja ikonografian murros suomalaisissa alttaritauluissa vuosina 1870–1920. Luennolla tuodaan esille naispuolisten taiteilijoiden merkittävä rooli alttaritaulujen kuva-aiheiden uudistumisessa, ja etenkin nais- ja lapsiaiheiden nostamisessa suomalaisten kirkkojen alttareille. Luennolla tarkastellaan muutoksen syitä ja tutustutaan sitä havainnollistaviin kuva-aiheisiin.

 Takasen tutkimus keskittyy määrällisesti ylivoimaisen toimijan, kolmasosan aikakautensa alttaritaulutilauksista toteuttaneen taiteilija Alexandra Frosterus-Såltinin (1837–1916) teosten ympärille. Toinen tutkimukselle keskeinen taiteilija on Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945). Hän teki vain muutamia alttaritauluja, mutta valitut aiheet ja niiden käsittelytapa ovat omaleimaisia.

 

 

 

 

Jaa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

HUOM! Kirjojen ja julkaisujen tilaukset kannattaa lähettää osoitteeseen: info@thy.fi. Kommentit ovat julkisia joten niihin ei kannata sisällyttää osoitetietoja tai muita yhteystietoja.

Vieritä ylös