Historia nyt! pyörähtää syksyn osalta käyntiin tiistaina 1.9. Luennot järjestetään tuttuun tapaan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studio-tilassa. Kirjaston syksyn tapahtumat järjestetään koronarajoitukset ja turvavälit huomioiden. Luennot alkavat klo 18. Tervetuloa!
ti 1.9. Kirsi Laine, FT: Talonpojat isojaon päätöksentekijöinä Lounais-Suomessa Ruotsin ajan lopulla
Kirsi Laine kertoo väitöstutkimukseensa perustuen, minkälaisia olivat lounaissuomalaisten talonpoikien toiveet, tavoitteet, pelot ja ratkaisut liittyen Suomen historian suurimpaan maanjakouudistukseen, isojakoon. Maa oli talonpojan kotitaloudelle elintärkeä resurssi, joten isojaon mahdollisuudet ja uhat oli punnittava tarkoin. Talonpojat näkivät isojaossa etuja, vaikka katsoivatkin asiaa eri näkökulmasta kuin isojaon poliittisen tason puolestapuhujat. Päätösten tekijöinä talonpojat osasivat olla joustavia ja ratkaisuhakuisia: he olivat valmiita luomaan taloudenpitoonsa uusia käytäntöjä saavuttaakseen maanjaon edut mahdollisimman taloudellisesti. Päätökset olivatkin kauaskantoisia, sillä ne näkyvät edelleen maaseudun kiinteistörakenteessa.
FT Kirsi Laine on maataloushistorian tutkija ja Suomen maatalousmuseo Saran museolehtori. Hän väitteli toukokuussa 2020 Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa väitöskirjallaan Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850.
***
ti 6.10. Juhana Saarelainen, FT: Lönnrot, Kalevala ja kulttuurin modernisoiminen 1800-luvulla
Elias Lönnrotiin ja Kalevalaan liitetään edelleen paljon käsityksiä, joissa eepos nähdään kuin muistiinpanona muinaisesta suullisesta kulttuurista. Tutkimuksessa on kuitenkin jo pitkään korostettu Lönnrotin aktiivista roolia Kalevalan luomisessa. Esitelmässä Kalevalaa ja Lönnrotin työskentelyä tarkastellaan aikakauden oppineiden tieteellisten ja filosofisten keskustelujen valossa. Silloin paljastuu moniulotteinen teos, jonka ainoa tarkoitus ei ollutkaan rakentaa kuvaa kaukaisesta menneisyydestä. Lönnrot ei halunnut, että kansanrunous vain museoitaisiin kansien väliin, vaan sen pohjalta piti myös katsoa tulevaisuuteen ja kehittää uutta, modernia suomenkielistä kulttuuria. Kalevala on siten hybridinen teos, jossa Lönnrot yhdisti suullista ja kirjallista runoutta, vanhaa ja uutta kulttuuria sekä tieteellisiä ja taiteellisia päämääriä.
FT Juhana Saarelainen on 1800-luvun alkupuolen kulttuurihistoriaan erikoistunut historiantutkija. Tällä hetkellä Saarelainen työskentelee Helsingin yliopistossa professori Lotte Tarkan tutkimushankkeessa Suullisen kulttuurin mykistetyt muusat. Ideologia, transnationalismi ja vaiennetut lähteet kansallisten kulttuuriperintöjen ja kirjallisuuksien luomisessa. Hän on myös työskennellyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hankkeessa Avoin Kalevala (http://kalevala.finlit.fi/esittely), joka toimittaa kansalliseepoksen ensimmäistä tieteellistä ja digitaalista editiota. Saarelainen väitteli Turun yliopistossa toukokuussa 2019 kulttuurihistorian oppiaineesta aiheella Runous, tieto ja kansa. Elias Lönnrotin ajattelu ja toiminta aikalaisfilosofian kontekstissa (https://www.utupub.fi/handle/10024/147065).
***
ti 3.11. Anna-Leena Perämäki, FT: Kirjoitettu vaino – nuorten juutalaisnaisten päiväkirjat ja selviytyminen toisen maailmansodan aikaisessa Ranskassa ja Alankomaissa
FT Anna-Leena Perämäki kertoo kulttuurihistorian väitöstutkimuksestaan, joka tarkastelee selviytymiskeinoja juutalaisvainoista nuorten naisten päiväkirjoissa 1940-luvun Ranskassa ja Alankomaissa.
Tutkimuksen ja luennon pääosassa on viisi nuorta juutalaisnaista – Hélène Berr, Anne Frank, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer Alankomaissa – jotka pitivät päiväkirjaa toisen maailmansodan aikaisessa Länsi-Euroopassa. Päiväkirjat, joista Berrin ja Frankin tekstit on myöhemmin myös julkaistu, kattavat vuodet 1940–1945. Berr, Jesion ja Kaufmann elivät päiväkirjaa kirjoittaessaan Pariisissa, Frank ja Meyer piileskelivät Alankomaissa.
Tutkimuksessa selviytyminen liittyy päiväkirjateksteistä nouseviin, kirjoittajien itsensä tärkeinä kokemiin keinoihin, joiden avulla ahdistavaa tilannetta oli mahdollista kestää paremmin. Tarkastelun keskiössä on selviytymiskeinojen ilmeneminen käytännössä erilaisissa tilanteissa ja se, miten päiväkirjanpitäjät niitä kuvailivat. Selviytymiskeinojen ohella luento käsittelee myös laajemmin päiväkirjoja, niiden luonnetta ja merkitystä kirjoittajilleen sekä sitä, millaisina juutalaisvainot ja sota-aika piirtyvät niissä esiin. Juutalaisvainojen ja niiden keskellä selviytymisen kokemus näyttäytyy kirjoitettuna vainona.
***
ti 1.12. Puhuvat koneet -hanke: Vainoharhaisista tietokoneista virtuaalirakastettuihin. Keinoälyn ja puhuvien koneiden kuvittelua ja historiaa
Idea puhuvasta koneesta on kiehtonut jo kauan sekä taiteilijoiden ja kirjailijoiden mielikuvitusta että mekaniikan ja tekniikan taitajien älynystyröitä. Puhuvilla koneilla on niin ideoina kuin laitteina takanaan historiaa, jossa kietoutuvat yhteen ihmisen mielikuvitus ja tulevaisuusajattelu, tekninen osaaminen, viihdyttäminen ja hyötyajattelu. Lisäksi mukana ovat kulkeneet laajemmat kysymykset siitä, millaista on olla ihminen, mitkä ovat ihmisyyden reunaehdot ja tunnusmerkit sekä siitä, miten ihminen pyrkii tekniikallaan jäljittelemään luontoa yhä täydellisemmin, esimerkiksi omaa kehoaan mallina käyttäen.
Koneen Säätiön vuosiksi 2018–2022 rahoittama, Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteentutkimuksen laitoksella toimiva Puhuvat Koneet – Elektroninen ihmisääni tunteiden ja itseymmärryksen tulkkina 1960–2020 tutkii tieteen ja taiteen keinoin ihmisen ja koneen vuorovaikutusta inhimillisen äänen ja puheen näkökulmasta. Tutkijat ja taiteilijat kysyvät, miten kulttuuriset käsitykset ihmisen ja koneen välisestä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta ovat muuttuneet viimeisten 60 vuoden aikana ja miten äänen ja puheen merkitys on noussut yhä tärkeämmäksi tekoälysovellusten ja kommunikoivien robottien kehityksen edetessä. Teemaa tutkitaan niin median ja viestinnän tutkimuksen, kulttuurihistorian, tekniikan historian, taiteentutkimuksen kuin populaarikulttuurin tutkimuksenkin välinein.
Projektin johtaja dosentti Pertti Grönholm
Projektin tutkija dosentti Kimi Kärki
HUOM! Kirjojen ja julkaisujen tilaukset kannattaa lähettää osoitteeseen: info@thy.fi. Kommentit ovat julkisia joten niihin ei kannata sisällyttää osoitetietoja tai muita yhteystietoja.