Turun Historiallisen Yhdistyksen ja Turun kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämät Historia nyt! -luennot jatkuvat jälleen syksyllä joka kuun ensimmäinen keskiviikko 5.9. alkaen. Tervetuloa!
Historia nyt! Syksyn 2018 ohjelma
Ke 5.9. Historia Nyt!
FT Otso Kortekangas ja FT Panu Savolainen: Kaupunki maailman keskellä – Turun lasten maailmanhistoria. Kurkistuksia historian alan lastenkirjan syntyprosessiin. Turun kaupunginkirjaston Studio klo 18–19.30.
Turun historiasta kertovan lastenkirjan tekijät, historiantutkijat Otso Kortekangas ja Panu Savolainen kertovat historia-aiheisen lastenkirjan syntyprosessista. Akateemiset tutkijat kirjoittavat verrattain vähän lasten- ja nuortenkirjoja, vaikka lapset ja nuoret ovat otollinen ja merkittävä historiantutkimuksen ja historiakulttuurin yleisö. Esitelmä käsittelee tämän tekstilajin ja kuvituksen haasteita, tutkimustiedon esittämistä lapsille sopivassa muodossa ja tiedeyhteisön tarvetta viestiä toiminnastaan mahdollisimman laaja-alaisesti eri-ikäisille ja erilaisille yleisöille.
Lastenkirjan on julkaissut turkulainen kustantamo Sigillum Oy. Kirja on julkaistu sekä suomeksi että ruotsiksi otsikoilla Kaupunki maailman keskellä: Turun lasten maailmanhistoria ja En stad mitt i världen: Åbobarnens världshistoria.
FT Otso Kortekangas on tutkijatohtori Tukholman yliopiston historian laitoksella. FT Panu Savolainen on arkkitehti ja tutkijatohtori Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa.
Ke 3.10. Historia Nyt!
FT Mila Oiva: Ulkomaankauppaa à la Itäblokki. Lobbausta, kilpailua ja markkinointikikkoja puolalaisten vaateviennissä Neuvostoliittoon. Turun kaupunginkirjaston Studio klo 18–19.30.
Mielikuvamme sosialistisista maista ja niiden välisestä kulutustuotteiden kaupasta ovat usein harmaita ja perustuvat tietoihimme suunnitelmatalouksien keskusjohtoisuudesta ja kulutustuotteiden puutteesta. Kun asiaa tarkastellaan keskuskomiteoiden sijaan kauppaa käytännön tasolla toteuttaneiden ulkomaankauppiaiden näkökulmasta huomataan että yksinkertaistavan fasadin takana puolalaiset valmisvaateviejät lobbasivat ankarasti, kilpailivat markkinoista toisten menestyksekkäiden vaatevalmistajien, kuten bulgarialaisten ja unkarilaisten kanssa, ja kehittivät erilaisia myynninedistämiskeinoja vallatakseen itselleen Neuvostoliiton markkinoita. Väitöskirjatutkimukseeni perustuva esitelmä valottaa keskusjohtoisen talouden takana siintänyttä värikästä basaaria, jossa kaupankäynnin käytänteet paljastivat tiedonvälityksen ja kulttuurivirtausten vaihtoehtoisia reittejä ja kulttuurillisia arvostusperiaatteita ja itäblokin sisäistä dynamiikkaa virallisen kuoren alla.
Mila Oiva on väitellyt kulttuurihistoriasta Turun yliopistossa. Hän on erikoistunut Venäjän ja Itä-Euroopan kulttuurihistoriaan ja digitaalisiin tutkimusmenetelmiin. Esitelmä perustuu hänen väitöskirjaansa Creation of a Market Space. The Polish Clothing Industry, Soviet Union, and the Rise of Marketing, 1949–1961.
Ke 7.11. Historia Nyt!
FT Ville Okkonen: Peruskoulu-uudistuksen vastustaminen ja eduskunnan perustuslakivaliokunta 1967–1974. Turun kaupunginkirjaston Studio klo 18–19.30.
Yksityisoppikoulujen asema ja varallisuusoikeudet tekivät vuonna 1968 päätetyn ja 1970-luvulla toteutetun peruskoulu-uudistuksen riippuvaiseksi hallitusmuodon omaisuudensuojasta ja valtiopäiväjärjestyksen päätöksentekosäännöistä. Peruskoulun eli kunnallisen yhtenäiskoulun ja yksityisoppikoulujen suhteiden määrittelystä syntyi poliittinen yhteentörmäys, jossa määriteltiin niin eduskunnan asemaa, perustuslakivaliokunnan työn luonnetta, omaisuudensuojaa kuin politiikan ja juridiikan suhteita. Esitelmä tarkastelee perustuslakien poliittista käyttöä ja perustuslakivaliokuntaa peruskoulu-uudistuksessa.
VTT, KM Ville Okkonen on väitellyt Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa vuonna 2017. Esitelmä perustuu hänen väitöskirjaansa Yksityisoppikoulut ja yhteiskuntajärjestys 1966–1975.
Ke 13.12. Historia nyt!
FM Lauri Viinikkala: Menneisyyttä kaikille aisteille – Yhdistetty todellisuus ja historiallinen tieto. Turun kaupunginkirjaston Studio klo 18–19.30.
Voiko ääni tai vaikkapa haju olla historiallista tietoa? Vai pitääkö tiedon olla aina kielen välittämää, tekstiä paperilla tai sanoja puheessa? Historiantutkijat ovat perinteisesti esittäneet tutkimustuloksensa kielellisessä muodossa, mutta yhteiskuntaa voimakkaasti muokkaava digitalisaatio on nostanut esille kysymyksen siitä, pitäisikö myös uusimpia menneisyyttä koskevia tutkimustuloksia ja tulkintoja esittää muitakin tapoja hyödyntäen. Esitelmässäni tarkastelen niitä mahdollisuuksia, joita yhdistetyn todellisuuden teknologia tarjoaa menneisyyttä koskevan tiedon esittämiseen. Yhdistetyn todellisuuden avulla on mahdollista luoda meitä ympäröivään aineelliseen todellisuuteen kytkeytyviä menneen maailman rekonstruktioita, jotka periaatteessa jo nyt voivat tavoittaa kaikki ihmisen viisi aistia. Mutta miten tehdä näkyväksi tällaisten tulkintojen tieteelliset perusteet? Miten antaa lähdeviite hajulle?
FM Lauri Viinikkala toimii tutkijana Turun museokeskuksessa ja viimeistelee Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa väitöskirjaansa aineellisen todellisuuden, kerronnan ja historiallisen tiedon suhteesta yhdistetyn todellisuuden teknologiaa hyödyntävissä menneisyyden esityksissä.
HUOM! Kirjojen ja julkaisujen tilaukset kannattaa lähettää osoitteeseen: info@thy.fi. Kommentit ovat julkisia joten niihin ei kannata sisällyttää osoitetietoja tai muita yhteystietoja.