Historia nyt! Syksyn 2019 ohjelma

Turun Historiallisen Yhdistyksen ja Turun kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämät Historia nyt! -luennot jatkuvat jälleen syyskuun alusta joulukuulle. Luennot järjestetään tuttuun tapaan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studio-tilassa klo 18. Tervetuloa kuuntelemaan!

 

ti 3.9. klo 18.
Maiju Kannisto: Ohjelmatuotannosta brändien tekijäksi – kaupallisen television muutos 1980-luvulta 2000-luvulle

FT Maiju Kannisto kertoo väitöstutkimuksestaan, joka tarkastelee suomalaisen kaupallisen television tuotantokulttuurin muutosta 1980-luvulta 2000-luvulle. Tutkimus tarkastelee tuotantokulttuuria eri näkökulmista: yhtiöidentiteettiä, kohderyhmien muotoutumista mainosmyynnissä, ohjelmasijoittelun ja ohjelmatuotannon strategioita. Näin tutkimus valottaa monitahoisesti kaupallisen yhtiön toimintaa ja arvoja televisioruudun takana.

Tapaustutkimuksena on Suomen pitkäikäisin ja edelleen johtava kaupallinen televisiotoimija MTV Oy. Sen merkitys suomalaisessa televisiotoiminnassa on erityinen, yhtiö muodosti kansainvälisesti ainutlaatuisessa yhteistyöjärjestelyssä vastinparin julkisen palvelun Yleisradiolle televisiotoiminnan alkuvaiheista alkaen. Yksittäisen yhtiön kautta piirtyy esiin laajemmin suomalaisen mediakentän murros 1980-luvulta 2000-luvulle. Juuri tuolloin tapahtui ratkaiseva käänne kaupallisuuden hahmottamisessa – talouden puhetapa nousi hallitsevaksi ja normalisoi kaupallisuuden uhasta välttämättömyydeksi.

***

ti 1.10. klo 18
Riku Kauhanen: Siirtoväki ja Varsinais-Suomen ruotsinkieliset kunnat 1944–1948

Riku Kauhanen kertoo 2018–2019 Turun yliopiston ja Sigillum Oy:n tekemästä tutkimuksesta, joka käsittelee Varsinais-Suomen ruotsin- ja kaksikielisille alueille toisen maailmansodan jälkeen tulleista evakoista.

Toisen maailmansodan päätyttyä Suomen piti asuttaa uudelleen 420 000 kotinsa menettänyttä evakkoa ja suuri määrä rintamamiehiä, sotaleskiä, invalideja ja muita maan tarpeessa olevia. Varsinais-Suomen ruotsinkieliset alueet olivat vaikeassa asemassa. Toisaalta rannikkokuntina ne olivat harvoja sopivia alueita, joille pystyi sijoittamaan kotinsa menettäneitä kalastajia, toisaalta maanhankintalakia laadittaessa pyrittiin siihen, ettei ruotsin- ja kaksikielisten kuntien kielisuhteet saaneet olennaisesti muuttua. Luennolla esitellään useisiin erilaisiin aineistoihin perustuvan tutkimuksen keskeisiä tuloksia: evakkojen asettumista ruotsinkielisille alueille, eri ryhmien välisiä suhteita ja kokonaiskuvaa evakoista uusilla alueilla.

Riku Kauhanen on filosofian maisteri ja tekee väitöskirjaa Turun yliopistossa arkeologian oppiaineessa.

***

ti 5.11. klo 18
Otto Latva: Kauheita kalmareita ja tappajatursaita – Valistus ja eläinten hirviöllistaminen 1700- ja 1800-luvuilla

Moniin eläimiin ja etenkin mereneläviin liitetään tänäkin päivänä negatiivisia merkityksiä. Populaarikulttuuri toistaa tarinoita varomattomia uimareita tietoisesti saalistavista tappajahaista ja mustekaloista. Aikaisemmin tutkimuksessa ja tietokirjallisuudessa tällaisten tarinoiden historiallisiksi lähtökohdiksi on aina 1800-luvun lopulta näihin päiviin saakka selitetty merimiesten tarinat ja rahvaan vilkas mielikuvitus. FT Otto Latva on kulttuurihistorian väitöstutkimuksessaan ”The Giant Squid: Imagining and Encountering the Unknown from the 1760s to the 1890s” sekä huhtikuussa 2019 ilmestyneessä tietokirjassaan ”Merihirviöt – Merenneidosta mustekalaan” osoittanut, että merieläimiä koskevien hirviötarinoiden kasvualusta on ennen kaikkea valistusajan oppineiden 1700-luvun teksteissä. Latva valottaa esitelmässään, miten 1700-luvun oppineet päätyivät hirviöllistämään merieläimiä ja miten heidän 1800-luvun seuraajansa, niin arvostetut luonnontieteilijät kuin kirjailijat, jatkoivat eläinten hirviöllistämisen traditiota.

FT Otto Latva on historioitsija ja tietokirjailija, joka työskentelee tällä hetkellä post-doc tutkijana Åbo Akademin merentutkimuksen profilaatiossa. Hän väitteli maaliskuussa 2019 Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineesta. Latvan kirjoittama ja John Nurmisen Säätiön julkaisema tietokirja ”Merihirviöt – merenneidosta mustekalaan” julkaistiin keväällä 2019.

***

ti 3.12. klo 18
Kurt Villads Jensen ja Kirsi Salonen: Ristiretket

Esitelmä käsittelee Tukholman yliopiston keskiajan historian professorin Kurt Villads Jensenin teosta, joka on tanskankielisestä alkuperäisteoksesta (Korståg) suomennettu ja suomalaisia lukijoita varten laajennettu keskiajan ristiretkistä kertova populaaritieteellinen julkaisu (Turun historiallinen yhdistys 2019). Kirja esittää ristiretkihistorian eurooppalaisena ilmiönä ja monella rintamalla käytynä sotana. Siinä käydään läpi tapahtumahistorian lisäksi keskiaikaisen ristiretkiaatteen historiaa ja teoriaa ja vedetään pitkiä linjoja nykyaikaan asti. Poiketen monista muista ristiretkiä koskevista julkaisuista, tässä kirjassa ei käsitellä pelkästään pyhälle maalle tehtyjä ristiretkiä, vaan siinä selitetään tarkasti myös Pyreneiden niemimaan reconquistaa sekä suomalaisille lukijoille erityisen relevanttia Itämeren alueella harjoitettua väkivaltaiseksikin yltynyttä käännytystyötä.

Teoksen kirjoittaja, Tukholman yliopiston keskiajan historian professori Kurt Villads Jensen, on kansainvälisesti arvostettu ristiretkiasiantuntija. Hänet tunnetaan hyvin myös Suomen historioitsijapiirissä, sillä hän on jo vuosikymmeniä tehnyt yhteistyötä suomalaisten tutkijoiden kanssa. Teoksen on tanskankielisestä alkuperäistekstistä kääntänyt keskiajan historiaan erikoistunut Turun yliopiston yleisen historian professori Kirsi Salonen. Jensen ja Salonen ovat muokanneet alkuperäistä tekstiä suomalaisille lukijoille paremmin soveltuvaksi lisäämällä esimerkiksi tietoa Suomeen kohdistuneista ristiretkistä. Tilaisuus on sekä englanniksi että suomeksi.

Kategoria(t): Ajankohtaista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *