Mitä: Turun Historiallisen Yhdistyksen järjestämät Historia nyt! -luennot yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia yleisötilaisuuksia.
Missä: Luennot järjestetään Turun kaupungin pääkirjastossa Studio-salissa, osoitteessa Linnankatu 2, 20100 Turku.
***
Ti 6.9. klo 18 FT Suvi-Sadetta Kaarakainen: Kunnollisen äidin rajat – Mediateknologinen kehitys ja ristiriitaiset odotukset äitien arjessa
FT Suvi-Sadetta Kaarakainen väitteli syyskuussa 2021 kulttuurihistorian väitöstutkimuksellaan Äidin rajat – mediateknologinen toimijuus työelämän tietokoneistumisesta sosiaalisen median aikakaudelle mediateknologian ja äitiyden, mutta myös laajemmin vanhemmuuskulttuurin muutoksesta Suomessa 1980-luvulta 2010-luvulle.
Luennolla keskitytään tarkastelemaan, miten äidit itse ovat 2010-luvulla määritelleet omaa mediateknologian käyttöään suhteessa mediajulkisuuden tuottamiin kulttuurisiin, usein ongelmakeskeisesti määrittyneisiin äitikuvastoihin. Luennolla tarkastellaan muun muassa sitä, miten julkinen puhe asettaa ristiriitaisia odotuksia ja vaatimuksia mediateknologioiden käyttöön ja hyödyntämiseen äitiyden tukena. Digiarjen ristiriitaiset vaatimukset näkyvät esimerkiksi siinä, miten digilaitteita käyttävät äidit tulkitaan helposti välinpitämättömäksi lapsiaan kohtaan, mutta samalla äideiltä odotetaan yhä intensiivisempää osallistumista digivälitteiseen kasvatustyöhön ja jatkuvaa digiviestimien tavoitettavuutta.
***
Ti 4.10. klo 18 FT Niko Heikkilä: Yhteiskunnallinen liikehdintä ja FBI:n vastatiedusteluohjelmat vuosina 1964–1971
Luennolla tarkastellaan 1960-luvun yhteiskunnallista liikehdintää Yhdysvalloissa kahden vastakohtaisen liikkeen kautta. Valkoista ylivaltaa edustava Ku Klux Klan mobilisoitui vastustamaan mustien kansalaisoikeusliikettä etenkin vuosikymmenen alkupuolella. Mustan vallan -liikkeen vanavedessä syntynyt Mustat pantterit puolestaan haastoi sekä maltilliset kansalaisoikeustaistelijat että valtion auktoriteetit aseellisen itsepuolustuksen keinoin 1960-luvun puolivälin jälkeen. Luennolla avataan myös yhteiskunnallisen liikkeen ja poliittisen repression suhdetta pohtimalla liittovaltion poliisin salaisia vastatiedusteluohjelmia, joiden tavoitteena oli estää kummankin liikkeen toimintakyky. Luento perustuu Heikkilän väitöskirjaan ”Reactionary and Revolutionary Mobilizations: The Ku Klux Klan, the Black Panther Party, and FBI Counterintelligence, 1964–1971”.
***
Ti 8.11. klo 18 FT Janne Mäkiranta: Kohti turvallista ilmaa ̶ Ilmansaastetutkimuksen historiaa toisen maailmansodan jälkeen
FT Janne Mäkirannan luento käsittelee kaupunkien ilmansaasteongelman muuttumista epämääräisestä yhteiskunnallisesta ongelmasta tieteelliseksi asiantuntijakysymykseksi toisen maailmansodan jälkeen. Ilmansaasteet ovat vanha ongelma kaupunkiympäristöissä, mutta vasta toisen maailmansodan jälkeen saasteiden mittaamisesta ja tutkimuksesta tuli keskeinen tapa yrittää ratkaista ongelma. Keskeisenä vaikutteena toimi työpaikkojen turvallisuutta tutkiva teollisuushygienia, joka oli kehittänyt tapoja määrittää turvalliset rajat saastuneelle ilmalle. Luennolla tarkastellaan muutoksen keskeisiä toimijoita Suomessa ja kansainvälisesti sekä pohditaan muutoksen syitä ja seurauksia.
FT Janne Mäkirannan luento perustuu hänen väitöskirjaansa Clarifying the Air: Finnish Air Pollution Experts and the International Quest for Safe Air, 1940-1970.
***
Ti 13.12. klo 18:30 FT Susanna Mäkinen: Paenneita orjia amerikkalaisten sanomalehti-ilmoituksissa 1700- ja 1800-luvuilla
Huom! Luento alkaa poikkeuksellisesti klo 18:30!
FT Susanna Mäkinen väitteli toukokuussa 2022 Turun yliopiston englannin kielen oppiaineesta aiheenaan Stability and variation in the genre of runaway slave notices in American newspapers 1704–1865. Väitöskirjan tutkimusaineistona olivat lehti-ilmoitukset paenneista orjista amerikkalaisissa sanomalehdissä, ja tutkimus keskittyi tämän tekstigenren kielellisiin piirteisiin.
Ilmoitukset orjuutta paenneista henkilöistä olivat aikanaan tavanomainen näky sanomalehtien sivuilla. Luennolla tarkastellaan, millaisia nämä ilmoitukset tyypillisesti olivat, miten ne muuttuivat vuosien saatossa ja millaisia alueellisia eroja niistä löytyi. Nämä lyhyet tekstit tukivat osaltaan yhteiskuntajärjestystä, jossa osa ihmisistä oli alistettu toisten omaisuudeksi, ja tämä heijastui monilla tavoin myös ilmoitusten kieleen. Mäkinen käsittelee luennolla myös 1700- ja 1800-lukujen lehtien ilmoituspalstojen piirteitä yleisemmin luodakseen kuvaa siitä, millaisessa tekstiympäristössä nämä orjailmoitukset ilmestyivät.
HUOM! Kirjojen ja julkaisujen tilaukset kannattaa lähettää osoitteeseen: info@thy.fi. Kommentit ovat julkisia joten niihin ei kannata sisällyttää osoitetietoja tai muita yhteystietoja.