Menneisyys ei koostu vain unohdetusta ja menetetystä, vaan myös siitä, mitä meillä on ympärillämme tässä ja nyt. Eikä tulevaisuuskaan ole meiltä aivan täysin pimennossa. Me ihmiset olemme sikäli kiinnostavia olioita, että me kykenemme mielessämme ja kulttuurissamme kurkottamaan yli horisontin, jota aika ja unohdus vievät meistä pois päin. Mennyttä on tietysti tulevaisuutta helpompi kertoa ja kuvitella, koska me itse tulemme menneisyydestä omine muistoinemme kokemuksinemme ja historioinemme. Lisäksi me elämme menneisyyden jättämien jälkien ympäröiminä, oli kyse sitten esineistä, kielestä, tavoista tai tiedosta. Toisaalta myös tulevaisuus koostuu siitä, mitä me sinne mukanamme viemme ja millaisia ratkaisuja ja valintoja nykyhetkessä teemme. Tulevaisuus jää silti viime kädessä odotusten horisontiksi, johon kohdistamme omia, usein menneisyyteen projisoituja toiveitamme ja pelkojamme. Siksi suhteemme menneeseen on tärkeä myös tulevaisuuden kannalta.
Mennyttä voidaan pohtia hyvin monesta näkökulmasta; siitä voidaan ajatella otettavan oppia ja varoituksia, mutta sieltä voidaan myös hakea inspiraatiota ja löytää ennestään tuttuja tai tuntemattomia ajatuksia ja unelmia. Menneisyys voi olla paikka, josta etsitään kiinnekohtia omalle identiteetille ja vastauksia elämän mielekkyyttä ja olemassaolon tarkoitusta pohtiville kysymyksille. Menneestä ajasta tai paikasta voi tulla myös arjen pakopaikka kaihoisan nostalgian tai iloisen uudelleenlöytämisen kautta. Toisaalta mennyt voi nostaa esiin ahdistavia ja traumaattisia mielikuvia ja tunteita, jotka eivät kirvoita muuta kuin halua unohtaa.
Menneisyyttä ja siitä tehtyjä tulkintoja ja kertomuksia käytetään myös vallan välineinä, niin hyvään kuin pahaankin. Lisäksi meillä on tiedon intressi; haluamme tietää, kuinka menneet sukupolvet selvisivät vaikeuksistaan ja miten he tekivät elämästään mielekästä ja onnellista. Näin me työstämme mennyttä koko ajan, kulkemalla kohti tulevaa selkä tai vähintäänkin kylki edellä, taaksemme vilkuillen.
Turun Historiallinen Yhdistys on osa suomalaista historiakulttuuria; se on historian ammattilaisten, tutkijoiden ja opettajien, mutta myös opiskelijoiden ja harrastajien yhteisö, jonka tarkoituksena on paitsi luoda yhteisöllisyyttä eri tavoin menneestä kiinnostuneiden ihmisten kesken, myös muistuttaa toiminnallaan, että tieto ja ymmärrys menneestä, ovat ne sitten oppitunnilla, tutkimuksen tai omakohtaisen kokemuksen kautta omaksuttuja, antavat horisonttia avartavia näköaloja niin nykyisyyteen kuin tulevaankin. Tähän tähtäävät paitsi Historia nyt! -luentosarja ja muut esitelmätilaisuudet, myös historiapitoiset yhdistyksen matkat sekä julkaisut.
Vuoden 2015 aikana Turun Historiallinen Yhdistys julkaisee kaksi tieteellistä teosta, jotka molemmat omilla tavoillaan kertovat siitä, miksi menneisyys kiehtoo meitä historiaihmisiä huolimatta siitä, että nykyhetkessä ja tulevaisuudessa riittää pohdittavaa enemmän kuin kylliksi.
Toinen julkaistavista teoksista kuvaa kirjallisen kulttuurin alkuvaiheita Suomessa; miten kirjoittaminen ja lukeminen levisivät ja miten se muutti mm. kirjoittamisen tapaa ja kirjojen ulkoasua. Teoksen kautta avautuu näköala siihen perustaan, jolla nykyinenkin asemamme eurooppalaisena yhteiskuntana ja kulttuurina lepää. Toinen yhdistyksen julkaisu käsittelee sitä, kuinka eurooppalaisessa kulttuurissa nostalginen suhde menneisyyteen muistuttaa monin tavoin utopioista tuttua unelmointia ja mahdollisten maailmojen pohdintoja; molempien käyttövoimana ovat tyytymättömyys nykyhetken olosuhteisiin ja toivo paremmasta. Usein myös utopiat ovat kaipuuta menneisyydessä koettuun aikaan tai sinne kuviteltuun onnelaan. Niin nostalginen kaiho kuin utooppinen unelmointikin näyttävät kumpuavan modernista ajattelusta ja aikakäsityksestä.
Vuonna 2015 on jälleen aiheellista huomauttaa, että menneisyys ja siitä tuotetut historiat eivät kiinnosta suomalaisia vain viihteen ja vapaa-ajan näkökulmasta. Tämän huomaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vellovassa keskustelussa nykyajan kriiseistä, haasteista ja maailmanpolitiikasta. Etenkin epävarmoina aikoina, kuten murrosten ja mullistusten aikana keskustelu siitä, keitä me olemme, mihin me kuulumme ja millaisia arvoja me keskenämme jaamme, kaipaa myös näkökulmaa, jonka historiantutkimus, historian opetus ja historiakulttuuri voivat tarjota.
Pertti Grönholm
Puheenjohtaja
Turun Historiallinen Yhdistys
HUOM! Kirjojen ja julkaisujen tilaukset kannattaa lähettää osoitteeseen: info@thy.fi. Kommentit ovat julkisia joten niihin ei kannata sisällyttää osoitetietoja tai muita yhteystietoja.