Mitä: Turun Historiallisen Yhdistyksen järjestämät Historia nyt! -luennot yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa. Vuoden 2021 luentosarja on mukana Suomen Akatemian Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmassa.
Missä: Luennot järjestetään Turun kaupungin pääkirjastossa Studio-salissa, osoitteessa Linnankatu 2, 20100 Turku sekä facebook-livelähetyksinä.
Syksyn luennot järjestetään Turun kaupunginkirjaston Studiossa. Kirjaston uusien ohjeiden mukaan yleisötilaisuuksiin osallistujilta edellytetään koronapassia. Osallistujia koskee maskisuositus. Luennot striimataan edelleen facebook-live lähetyksinä, joten niitä voi seurata myös etänä.
***
ti 31.8. klo 18 FT Ringa Takanen: Naistaiteilijat ja alttaritaulujen muutos Suomessa vuosina 1870-1920
FT Ringa Takasen luento pohjautuu hänen taidehistorian väitöstutkimukseensa Laupeus ja inhimillisyys. Naisten ääni, affektiiviset elemuodot ja ikonografian murros suomalaisissa alttaritauluissa vuosina 1870–1920. Luennolla tuodaan esille naispuolisten taiteilijoiden merkittävä rooli alttaritaulujen kuva-aiheiden uudistumisessa, ja etenkin nais- ja lapsiaiheiden nostamisessa suomalaisten kirkkojen alttareille. Luennolla tarkastellaan muutoksen syitä ja tutustutaan sitä havainnollistaviin kuva-aiheisiin.
Takasen tutkimus keskittyy määrällisesti ylivoimaisen toimijan, kolmasosan aikakautensa alttaritaulutilauksista toteuttaneen taiteilija Alexandra Frosterus-Såltinin (1837–1916) teosten ympärille. Toinen tutkimukselle keskeinen taiteilija on Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945). Hän teki vain muutamia alttaritauluja, mutta valitut aiheet ja niiden käsittelytapa ovat omaleimaisia.
***
ti 7.9. klo 18–19:30 VTT Jukka Pesu: Rauha ulkosuhteiden veturina: 65 vuotta suomalaista rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa
Rauhan puolesta toimiminen on jo pitkään kuulunut suomalaisen ulkopolitiikan ja itseymmärryksen peruspilareihin. Perinteisesti näkyvimpiä suomalaisia rauhan rakentajia ovat olleet YK:n rauhanturvaajat. Hyvää hyvyyttään rauhanturvaajia ei lähetetty, vaan toiminta oli arvokas osa Suomen omia ulkosuhteita ja turvallisuuspolitiikkaa. Kylmän sodan aikana rauhanturvaamisesta kehittyi lopulta niin tärkeä osa suomalaista ulkopoliittista itseymmärrystä, että Suomi nähtiin jopa ”rauhanturvaamisen suurvaltana”. Tämä positiivinen omakuva kätki taakseen kuitenkin myös arkoja ja vaiettuja puolia. Kylmän sodan päättyessä operaatiot muodostuivat yhä haastavimmiksi, niissä käytettiin aiempaa enemmän sotilaallista voimaa ja YK menetti keskeisen roolinsa lähinnä Nato-johtoisten operaatioiden yleistyessä. Aiemman silotellun ja tarkoituksenmukaisen omakuvan törmätessä sotilaallisen kriisinhallinnan uusiin realiteetteihin syntyi ongelmia, jotka vaikuttavat edelleen suomalaisen rauhanpolitiikan valintoihin. Luennon aiheina ovat suomalaisen rauhanturvaamisen historia, syyt Suomen osallistumisen taustalla ja kylmän sodan jälkeisen muutoksen vaikutukset suomalaiseen rauhanturvaamiseen.
VTT Jukka Pesu väitteli tohtoriksi joulukuussa 2020 poliittisen historian alaan kuuluvalla väitöskirjalla Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956–1990: Rauhanturvaaminen osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja YK-politiikkaa. Väitöskirjan sähköinen versio on luettavissa verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8254-7
***
ti 5.10. klo 18–19:30 FT Pekka Tolonen: Pyhimyksiä vai harhaoppisia? Sydänkeskiajan pyhimyskulttien ja harhaoppisten liikkeiden yhtymäkohtia
FT Pekka Tolosen luento pohjautuu hänen uskontotieteen väitöstutkimukseensa Pyhimyksiä vai harhaoppisia? Maallikkojen hengellisestä liikehdinnästä muistamisen ja unohtamisen rajalla sydänkeskiajan Ranskassa (2020). Luennolla tarkastellaan kirkon organisoitumisen ja hengellisen elämän kehityslinjoja 1000-luvulta 1200-luvulle ja varhaisen inkvisition alkutaipaletta. Kysymys siitä, kuka oli harhaoppinen ja kenestä tuli pyhimys, olivat usein saman kolikon kaksi puolta. Aihetta tarkastellaan muutamien keskieurooppalaisten tapausten kautta erityisesti ranskankielisellä alueella.
Väitöskirjan sähköinen versio on avoimesti saatavilla verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8284-4
***
ti 2.11. klo 18–19:30 FT Mari Välimäki: Rikotut lupaukset. Esiaviolliset suhteet Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvulla
FT Mari Välimäen luento perustuu hänen väitöskirjaan Rikotut lupaukset. Esiaviolliset suhteet ja toimijuus Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvun lopulla. Luennolla tarkastellaan turkulaisten ja uppsalalaisten nuorten suhteita: ketkä päätyivät yhteen, mitä nuoret tekivät yhdessä ja miten suhteet päättyivät. Tietomme uuden ajan alun esiaviollisista suhteista perustuvat pääosin oikeuslähteisiin, sillä salavuoteudesta tai rikotusta avioliittolupauksesta jäi jälki tuomiokirjoihin. Väitöskirjan ja esitelmän päälähteinä toimivat Uppsalan yliopiston ja Turun kuninkaallisen akatemian konsistorien pöytäkirjat sekä Turun kaupungin tuomioistuinten pöytäkirjat.
Välimäki tuo esiin, miten nuoret naiset ja miehet toimivat tuomioistuimissa, kun heidän suhteitaan käsiteltiin oikeudessa. 1600-luku muistetaan kiristyneestä siveysrikoslainsäädännöstä, jolla oli vaikutuksensa sekä naisiin että miehiin. Ei kuitenkaan ollut itsestään selvää, että nainen oli kohtaloonsa tyytynyt uhri – hänellä oli laintulkinnan mukanaan tuoma oikeus vaatia mieheltä korvausta rikotusta avioliittolupauksesta ja näin mahdollisuus ajaa omaa asiaansa.
***
HUOM! Muuttunut ajankohta
ke 8.12. klo 18–19:30 FT Mia Lempiäinen-Avci: Hyötykasvit Suomessa esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle
Arkeologisilta kohteilta voidaan saviastioiden ja muiden esineiden lisäksi tutkia maaperässä säilyneitä kasveja. Esimerkiksi siemenet, jyvät, hedelmät ja lehdet voivat säilyä jopa tuhansia vuosia. Kasvilöytöjä tutkimalla saadaan arvokasta lisätietoa varhaisesta viljelystä, taloudesta, kaupankäynnistä ja ruokavaliosta. Arkeologisen kasvitutkimuksen avulla saadaan tietoa myös menneisyyden luonnonympäristöistä sekä sen muutoksista. Arkeologisten tutkimusten yhteydessä löydetään myös kasveja, joita ei kasva enää Suomessa. Mitä nämä kasvit ovat ja miksi ne eivät enää kasva Suomessa? Entä mitä kasveja ihminen on hyödyntänyt kautta aikojen ruuanlaitossa ja lääkinnässä? Turun palossa vuonna 1827 menetettiin tuhoutuneiden kasvinäytteiden myötä tärkeää tietoa Suomen kasveista. Arkeologisen kasvitutkimuksen avulla menneisyyden kasvillisuudesta ja sen monimuotoisuudesta saadaan tietoa pitkällä aikavälillä – kivikaudesta nykypäivään.
FT Mia Lempiäinen-Avci on arkeologi, joka on erikoistunut arkeologiseen kasvitutkimukseen eli arkeobotaniikkaan. Erikoisalana hyötykasvit. Työskentelee Turun yliopistossa arkeologian tutkimusprojekteissa.
Luento on seurattavissa myös Facebook-livelähetyksenä.
HUOM! Kirjojen ja julkaisujen tilaukset kannattaa lähettää osoitteeseen: info@thy.fi. Kommentit ovat julkisia joten niihin ei kannata sisällyttää osoitetietoja tai muita yhteystietoja.