Mitä: Turun Historiallisen Yhdistyksen järjestämät Historia nyt! -luennot yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia yleisötilaisuuksia.
Missä: Luennot järjestetään Turun kaupungin pääkirjastossa Studio-salissa, osoitteessa Linnankatu 2, 20100 Turku ja lisäksi facebook-livestriiminä erillisestä linkistä.
Luennot pidetään aina kello 18.00-19.30.
2. 9. FT Pete PesonenTehdastyökulttuuri firabelitöiden näkökulmasta
Luento käsittelee teollisuuden työntekijöiden tekemien firabelitöiden muistitietohistoriaa ja merkitystä suomalaisessa teollisuustyössä vuosina 1945–1990. Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden työpaikalla, työnantajan välineillä ja materiaaleilla sekä usein työajalla omaksi hyödykseen tekemiä esineitä. Firabelityöt avaavat mielenkiintoisen näkökulman teollisen työn arjen historiaan, työntekijöiden ylläpitämään työpaikkakulttuuriin ja siihen sisältyviin epävirallisiin käytäntöihin sekä normeihin. Luento pohjautuu Pesosen väitöstutkimukseen.
7.10. FT Essi HuuhkaKaukaisen lähimmäisen hyväksi. Humanitaarinen toiminta suomalaisessa Afrikan-lähetystyössä 1890-1910
Luento käsittelee Suomen Lähetysseuran Lounais-Afrikassa Owambossa (ent. Ambomaa) 1800-1900-lukujen vaihteessa tekemää lähetystyötä humanitaarisuuden näkökulmasta. Sananjulistuksen lisäksi arjen lähetystyöhön kuului muun muassa nälänhätäisten avustamista, ja tätä sosiaalista työtä onkin myöhemmin pidetty kehitysavun esimuotona. Millaista tämä humanitaarinen työ oli? Miksi lähetystyöntekijät sitä tekivät ja miten siitä kerrottiin Suomessa lähetysaatteen kannattajille? Luento perustuu FT Essi Huuhkan väitöskirjaan.
4.11. FT Hannele KoivistoJoukkosielu vai individualisti? Vasemmistoälymystön identiteettiprosessit Suomessa 1930-luvun alusta 1950-luvun loppuun
Esitelmässä käsitellään Helsingissä toimineen pienen älymystöryhmän vaiheita ryhmän synnystä sen hajaantumiseen. Erityistä huomiota saa identiteettiin kuulunut tunnetyö. Ryhmään kuului nuoria ja energisiä kulttuurikriitikoita, kirjailijoita, poliitikkoja ja lehtitoimittajia, jotka vastustivat aikansa oikeistolaisen ja isänmaallisen politiikan ja kulttuurin valtavirtaa. Heidän identiteettiprosessinsa nivoutuivat kirjailijoiden tehtävästä ja poliittisuudesta käytyihin kiistoihin sekä aikakaukden luokkakysymyksiin. He joutuivat hankaukseen myös työväenliikkeen kanssa. SDP:ssä he edustivat 1930-luvulla liian jyrkäksi koettua marxilaisuutta ja SKP:ssä heidät tuomittiin sodan jälkeen pikkuporvarillisen ja individualistisen asenteen vuoksi. He tunsivat yhteenkuuluvuutta ranskalaiseen kansanrintamaliikkeeseen ja heidän kohtalonsa yhdistyivät länsimaisten, vasemmistopuolueissa toimineiden intellektuellien kohtaloihin.
2.12. VTT Laura IpattiSuomettumisesta Suomi-buumiin: Miten Suomi-kuvaa on rakennettu Japanissa?
Luennolla tarkastellaan julkisuusdiplomatian näkökulmasta, miten ja ennen kaikkea miksi Suomen valtiota edustavat tahot ovat tehneet Suomea tunnetuksi kaukaisessa Itä-Aasian Japanissa aina kylmän sodan vuosikymmenistä 2000-luvun alkuun asti. Tällä ajanjaksolla sekä Suomen tunnettuus Japanissa että keinot, joilla Suomea esiteltiin, mullistuivat. Mutta muuttuivatko sittenkään syyt tunnetuksi tekemisen taustalla? Luento pohjautuu Ipatin väitöstutkimukseen.
HUOM! Kirjojen ja julkaisujen tilaukset kannattaa lähettää osoitteeseen: info@thy.fi. Kommentit ovat julkisia joten niihin ei kannata sisällyttää osoitetietoja tai muita yhteystietoja.